Lääkärin etiikka -termin merkitys ymmärrettävä oikein

Lääkärin etiikasta on keskusteltu viime aikoina(kin) paljon ja hartaasti, mutta useimmiten sana etiikka vedetään esiin varsin kevytkenkäisesti sellaisissa kysymyksissä, joihin ei ole eikä voikaan olla empiiriseen tieteelliseen näyttöön perustuvaa vastausta. Toisin sanoen sanasta etiikka - tai sanasta filosofia - on tehty tieteellisen tiedon rajan synonyymi. Tätä pahentaa etiikan ymmärtäminen jonkinlaisena mielipiteidenheittelyklubina tai ajatusriiheilynä. Näin on menetetty etiikka vakavasti otettavana diskurssina: etiikka on redusoitu pragmaattisen päätöksenteon ideologiseksi välineeksi.

Janne Kurki

Lintuinfluenssa ja viruslääkkeet - uhkaako resistenssi?

Taivaanrannalla väijyvä lintuinfluenssa ja siihen liittyvä uutisointi ovat käynnistäneet monissa maissa paniikinomaisia reaktioita. Rokotetta ei ole vielä saatavilla, ja katseet ovatkin kääntyneet viruslääkkeisiin, erityisesti tsanami- ja oseltamiviiriin. Ne tehoavat jonkun verran tavallisen influenssan oireisiin ja lyhentävät hieman taudin kestoa, mutta takeita niiden avusta lintuinfluenssassa ei ole.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jukka Lumio, Timo Klaukka

Selvennys neuroleptitutkimuksen tuloksiin

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin (SLL 2005;60:3876 ja 4385) nk. CATIE-tutkimuksesta. Siinä perfenatsiini tehosi kroonisessa skitsofreniassa lähes yhtä hyvin kuin uudet, noin kymmenen kertaa kalliimmat nk. toisen polven neuroleptit. Tutkimuksen tehnyt ja julkaissut Yhdysvaltojen kansallinen mielenterveyslaitos (NIMH) varoittaa tekemästä tuloksista eri lääkehoitojen kustannus-hyötysuhdetta tai lääkekorvauksia koskevia johtopäätöksiä. Laitos ilmoittaa julkaisevansa pian jatkotutkimuksia, joissa keskitytään punnitsemaan neuroleptien kustannus-hyötynäkökohtia. Lääkehoitokustannuksien lisäksi tarkastellaan mm. sairaalahoidon ja tukipalvelujen kustannuksia sekä vaikutuksia elämänlaatuun ja työ- ja toimintakykyyn. Tarkasteluun otetaan sekä akuuttia että kroonista skitsofreniaa sairastavat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Influenssarokotuksia esitetään kaikille

Ryhmä rokoteasiantuntijoita esittää Yhdysvalloissa, että vuosittaisen influenssarokotuksen tulisi kattaa koko väestö. He pitävät vain iäkkäiden ja kroonisia sairauksia potevien rokottamista riittämättömänä. Erityisesti lapset levittävät tautia perheissä ja iäkkäisiin, ja koko väestö olisi tehokkaammin suojattu, jos lapsetkin rokotettaisiin. Myös nuoret aikuiset ja keski-ikäiset sairastuvat influenssaan ja levittävät sitä, ja reagoisivat rokotuksiin ehkä iäkkäitäkin paremmin. Influenssa aiheuttaa vuosittain satoja tuhansia sairaalahoitoja, ja 90 % kuolemista kohdistuu iäkkäisiin ja monisairaisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MSD voitti toisen Vioxx-korvausoikeudenkäynnin

Järjestyksessään toisessa rofekoksibin (Vioxx, MSD) korvausoikeudenkäynnissä New Jerseyssä oikeus päätyi äänin 8-1 hylkäämään potilaan korvausvaateen. Ensimmäisessä korvaustapauksessa kolme kuukautta sitten Teksasissa oikeus päätyi päinvastaiseen ratkaisuun, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:3268). Nyt käsitellyn tapauksen potilaalla, postimiehellä, oli useita terveysongelmia, joihin saattoi liittyä sydäninfarkti, ja rofekoksibia oli käytetty pari kuukautta ennen sydäninfarktia. Oikeusoppineet uskovat, että nyt tehdyn päätöksen jälkeen monet jätetyistä noin 6 400 korvausvaateesta vedetään pois, eikä uusia esitetä enää nykyisellä vauhdilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO:n huippukokous lintuinfluenssasta

WHO on kutsunut jäsenvaltioidensa edustajia ja useita YK-järjestöjä viimeistelemään kannanottoja lintuinfluenssaan liittyvissä kysymyksissä. Marraskuussa pidettävässä kokouksessa pohdittavaksi tulevat mm. tarve oseltamiviirin ja tsanamiviirin patenttisuojan murtamiseen ja lääkkeiden valmistuskapasiteetin lisäämiseen. Viruslääkkeiden tehosta ei ole riittäviä kokemuksia lintuinfluenssassa, ja nykyiset annossuosituksetkin saattavat olla liian pieniä. Pitäisi ottaa kantaa myös siihen, miten lääkkeitä annosteltaisiin ja jaettaisiin, ja ketkä niitä ensisijassa tarvitsisivat. Keskeiseksi kysymykseksi nousee myös lääkeresistenssi ja sen estäminen. Lääkekysymyksien rinnalla ehkä tärkeimpiä kokouksen pohdinnan kohteita ovat muutostarpeet siipikarjan kasvatuksessa ja käsittelyssä, eläinlääkintäkysymykset, tautitapauksien nopeampi toteaminen ja ilmoittamismenettelyn tehostaminen sekä kansallinen ja kansainvälinen toiminta mahdollisen pandemian puhjetessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-infektioon kehitteillä paikallishoito

MSD ja Bristol-Myers Squibb ovat solmineet yhteistyösopimuksen kehittääkseen geelin tai salvan, joka tappaisi HI-virukset emättimessä. Monet aikaisemmista hoidoista, kuten spermisidi nonoksynoli-9, ovat sopineet jatkuvaan käyttöön huonosti tai ovat aiheuttaneet haittavaikutuksia. Pyrkimyksenä on kehittää nimenomaan HI-virukseen pureva valmiste, jossa olisi molempien tehtaiden kehittämät aineet, MSD:n CMPD 167 ja Bristol-Myers Squibbin BMS-378806. Kyseinen valmiste on tarpeen etenkin maissa, joissa naisen on vaikea kieltäytyä seksisuhteesta tai hän joutuu siihen pakon sanelemana, kuten UNAIDS-ohjelman päällikkö toteaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Olmesartaani ja diureetti yhdistelmävalmisteeksi

Saksan lääkeviranomainen on hyväksynyt angiotensiini II -reseptorin salpaajan olmesartaanin ja hydroklooritiatsidin kiinteänä yhdistelmävalmisteena (Olmetec-Plus, Daiichi-Sankyo) hypertoniaan. Tunnustamismenettelyn kautta valmiste tulee lähiaikoina käyttöön muissakin EU-maissa. Yhdysvalloissa sama valmiste (Benicar HTC) on ollut kaupan jo pari vuotta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aivan pienen vauvan kuume

Kolmen viikon ikäinen vauva vaikutti eräänä sunnuntaina tavallista lämpimämmältä. Vanhemmat mittasivat kuumeen, joka oli 40 °C, ja soitettuaan neuvontapuhelimeen lähtivät saamansa ohjeen mukaisesti lääkäriin. Vauva oli perheen kolmas lapsi, raskaus oli ollut ongelmaton ja vauva oli kotiutunut synnytyssairaalasta normaalisti.

Eeva Salo

Miksi lääkekustannukset kasvavat Ruotsissa hitaammin kuin meillä?

Lääkekustannusten nopea kasvu on pakottanut länsimaat etsimään keinoja kehityksen muuttamiseksi. Ruotsissa kustannukset ovat parin viime vuoden ajan kasvaneet selvästi hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Taustalla on erityisesti lääkevaihto, joka vaikuttaa lääkkeiden hintatasoon voimakkaammin kuin meillä. Vähittäishinnat määräytyvät myös edullisemmin kuin Suomessa. Maakäräjien osavastuu lääkekuluista johtaa pyrkimykseen ohjata alueen peruslääkevalikoimia kustannustietoiseen suuntaan.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi, Juhana E. Idänpään-Heikkilä