Vanhusten masennus tunnistettava jo perusterveydenhuollossa

Vanhusten mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, mutta niihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Vanhuksen masennuksen tunnistaminen on haasteellista, sillä olisi erotettava, milloin on kysymys hoitoa vaativasta oireilusta ja milloin taas elämään kuuluvasta surusta.

Ministeriön KASTE-ohjelma tahtoo sitouttaa lääkärit terveyskeskuksiin

Valtio tulee jakamaan tällä hallituskaudella noin 100 miljoonaa euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin, joilla aiotaan nostaa suomalaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tasoa. Rahanjaolle pääsevät myös hankkeet, joissa pyritään ehkäisemään tiettyjen kansanosien syrjäytymistä.

Ulla Järvi

Venäjällä ja EU:ssa iso ero elinajan odotteessa

Venäläisten odotettavissa oleva elinaika on noin 13 vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisilla keskimäärin. Elintapaongelmien vuoksi venäläiset menettävät vuosittain noin 20 miljoonaa elinvuotta verrattuna tilanteeseen, jossa he eläisivät yhtä pitkään kuin EU:n kansalaiset keskimäärin.

Mikko Vienonen

Lääkelaitos kokoaa lääketiedot lääkärien käyttöön sähköisesti

nLääkelaitos aikoo parantaa lääkärien mahdollisuuksia saada lääkkeitä koskevia valmistetietoja sähköisesti.

Suvi Sariola

Genotyyppi ei vaikuta astmapotilaan hoitoon

Astmaatikkoja hoitavilla lääkäreillä ei ole tavanomaisessa potilastyössä edelleenkään tarvetta genotyyppauksiin.

Hannu Puolijoki

Polikliiniset synnytykset haastavat henkilökunnan tarkkanäköisyyden

Lapsivuodepsykoosin riskiryhmässä olevien äitien tunnistaminen on polikliinisten synnytysten yleistyessä aiempaa tärkeämpää. Koska äiti ja vauva viipyvät tavallisestikin synnytyssairaalassa enää korkeintaan kolme vuorokautta, sekä riskiryhmät että psykoosia ennakoivat oireet olisi havaittava tänä aikana. Myös avoterveydenhuollon seurannan merkitys korostuu.

Pertti Kirkinen

Voisiko morfea sittenkin olla borrelioosin ilmentymä?

Borrelioosin osuudesta morfeaan eli orvaskeden arpeutumista aiheuttavaan ihotulehdukseen on saatu uutta näyttöä. Mikäli näin on, tuoretta tai edelleen aktiivisesti leviävää morfeaa kannattaisi ehkä sittenkin hoitaa antibiooteilla.

Sirkku Peltonen

Lasten keuhkokuume hoituu kehitysmaissa myös antibioottimikstuuralla

Pakistanilaisissa lastensairaaloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkkeen annostelutapa ei vaikuta lasten vaikean keuhkokuumeen hoitotulokseen. Tuloksilla on merkitystä kehitysmaissa, joissa esim HiB-rokotuskattavuus ja diagnoosin tarkentamismahdollisuudet ovat huonot ja kuolleisuus keuhkokuumeeseen on suurta. Suomalaisiin lapsipotilaisiin tuloksia ei voi yleistää.

Marjo Renko

Sunitinibi voi aiheuttaa sydänongelmia

Sunitinibia saavien potilaiden verenpainetta tulee seurata ja hoitaa. Infarktin riski lisääntyy erityisesti niillä potilailla, jotka ovat saaneet sunitinibin lisäksi antrasykliinihoitoja tai sairastavat vaikeaa sepelvaltimotautia.

Sirkku Jyrkkiö

Nopea siedätys onnistuu klopidogreeli-allergiassakin

Valtaosa asetyylisalisyylihaposta tai klopidogreelista allergisia iho-oireita saaneista potilaista voi lyhyen polikliinisen siedätyshoidon jälkeen käyttää näitä lääkkeitä menestyksellisesti. Lääkkeitä on kuitenkin käytettävä siedätyksen jälkeen säännöllisesti, koska allerginen reaktio todennäköisesti uusii lääkkeen unohtamisen tai tauon jälkeen lääkitystä uudelleen aloitettaessa. Toisaalta käyttöpakko voi olla eduksi varsinkin lääkeverkkoputkia käytettäessä.

Juhani Airaksinen