WHO esittää uutta lääkettä lintuinfluenssaan

WHO esittää peramiviiria uudeksi lääkkeeksi vaikean lintuinfluenssan hoitoon. Uutta valmistetta tarvitaan, koska geneettisten mutaatioiden seurauksena on syntynyt viruskantoja, jotka ovat resistenttejä nykyisin varmuusvarastoidulle oseltamiviirille (Tamiflu). Muuntuneen viruksen aiheuttama tauti on jo johtanut joidenkin potilaiden kuolemaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liikenteen saasteet heikentävät lapsen keuhkojen kehitystä

Kaliforniassa 3 677 koululaisen aineistossa tehdyt keuhkofunktiotutkimukset kahdeksan vuoden ajalta osoittivat, että alle 500 metrin päässä moottoritiestä asuvilla uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) ja keskivaiheen virtaus (MMEF) kehittyivät merkittävästi heikommin kuin 1 500 metrin päässä moottoritiestä asuvilla (FEV1:n ero -81 ml, MMEF:n -127 ml/s). Myös alueen yleisellä ilmanlaadulla oli samansuuntainen vaikutus, mutta moottoritien aiheuttaman altistuksen vaikutus ei ollut siitä riippuvainen. Tulos oli sama riippumatta siitä, oliko lapsella astma tai tupakoiko hän. Tutkimuksen alkaessa lapset olivat keskimäärin 10-vuotiaita ja heistä 12 % asui alle puolen kilometrin päässä moottoritiestä. Lapsista 1 445 oli mukana mittauksissa koko tutkimusajan. Lancetissa julkaistun tutkimuksen tekijät pitävät toteamiaan eroja niin suurina, että ne voivat näkyä aikuisiässä sairastavuuden eroina.

Marianne Jansson

Duunitalkoot valmentaa internetissä

Työterveyslaitos on kehittänyt internetissä toimivan maksuttoman ohjelman, jolla pyritään työn kehittämiseen. Palvelu pyrkii tavoittamaan nekin työntekijät ja esimiehet, jotka pitävät työn kehittämistä ajanhaaskauksena tai jonninjoutavana.

Ulla Järvi

Psykiatristen hoitojaksojen lyheneminen ei lisännyt itsemurhia

Psykiatristen hoitojaksojen jälkeiset itsemurhat ovat vähentyneet, vaikka jaksot ovat lyhentyneet. Näin kertoo Stakesin tutkimus.

Miia Soininen

Terveysasiat työllistivät oikeusasiamiestä

Eduskunnan oikeusasiamies sai viime vuonna 3 672 kantelua, mikä on lähes 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kanteluiden kohteena olivat erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon viranomaiset, joita koski melkein kolmannes kanteluista. Seuraavaksi eniten kantelut koskivat poliisia, vankeinhoitoa ja tuomioistuinten toimintaa.

Vanhuspalvelujen laatu puhuttaa myös Tanskassa

Tanskan kunnissa mietitään nyt aktiivisesti palvelujen laatua, sillä tämän vuoden alussa maassa tuli voimaan kunta- ja aluerakenteen uudistus. Kunnille tuli aikaisempaa enemmän tehtäviä terveydenhuollossa; niille siirtyi muun muassa ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Sairaaloista vastaavat puolestaan alueet.

Ulla Toikkanen

Appendiksin tyven sulku vaikuttaa leikkaustulokseen

Umpisuolen poistoleikkauksia on tehty laparoskooppisesti jo 20 vuotta. Tällöin tavanomaisin tyven sulkumenetelmä on ollut valmis lankalenkki, joka kiristetään appendiksin ympärille. Hankalammissa tulehduksissa on kuitenkin jouduttu konvertoimaan avoleikkaukseen tai käyttämään laparoskooppista suorasulkuinstrumenttia.

Tom Scheinin

Laktobasilleista apua koliikkivauvoille

Koliikki-itku vaivaa jopa neljäsosaa pikkuvauvoista, eikä itkun tarkkaa syytä saati tehokasta hoitoa tunneta. Italiassa on tehty tutkimus, jossa 90 täysin rintaruokittua koliikkivauvaa satunnaistettiin saamaan joko Lactobacillus reuteri -bakteeria 108 cfu:ta öljyemulsiotippoina kerran päivässä tai ilmakuplia hajottavaa simetikonia 60 mg/vrk. Kaikki äidit noudattivat maidotonta dieettiä. Vauvojen ikä rekrytointihetkellä vaihteli 21 ja 90 päivän välillä ja kaikilla täyttyi koliikin kriteeri: yli kolme tuntia selittämätöntä itkua useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Rekrytointipäivänä molemmissa ryhmissä vauvat itkivät keskimäärin 197 minuuttia eli noin 3,5 tuntia vuorokaudessa.

Marjo Renko

Leptiinireseptorigeeni sekä lihavuuden että osteoporoosin taustalla?

Aikuisten luuston massan vaihtelusta 60-80 % selittyy perintötekijöillä. Leptiinireseptorigeeniä (LepR) on pidetty lihavuuden kandidaattigeeninä. Tutkijat selvittivät, voisiko tämä geeni vaikuttaa myös luun kuntoon. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 430 tanskalaista postmenopausaalista naista, tutkittiin kolmen eri leptiinireseptorin geenivariantin mahdollista assosiaatiota kehon rasvamassaan, luun tiheyteen sekä nikamamurtumiin. Tutkituista geenivarianteista Gln223Arg-genotyyppiin liittyi 1,76 kertaa suurempi riski saada nikamamurtuma, samanaikainen tupakointi nosti riskin 2,31-kertaiseksi. Nikamamurtumien lisäksi Gln223Arg-genotyyppi oli yhteydessä lonkan kaulan sekä koko lonkan luun tiheyteen. Yhteys nikamamurtumiin sekä pienempään lonkan luun tiheyteen nähtiin hieman yllättäen niillä, jotka olivat sekä A- että G-alleelin kantajia. Yhteys lihavuuteen nähtiin sen sijaan vain G-alleelin kantajilla. Tulokset viittaavat siihen, että LepR-geeni säätelee myös luun kuntoa, mutta löydöksen luotettavuus on vielä syytä selvittää. Gln223Arg-genotyypin vaikutusmekanismi luun kunnon säätelijänä jäi tutkimuksessa auki. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Gln223Arg-genotyyppi toimii ainoastaan markkerina, eikä varsinainen assosiaatio näin ollen olisi LepR-geeniin vaan toiseen, lähellä sijaitsevaan geenilokukseen.

Camilla Schalin-Jäntti

Alkoholin ja kuolleisuuden J-käyrä - joko näyttö pitää?

Meilläkin on taitettu peistä siitä, onko eri tutkimuksissa nähty kohtuullisen alkoholinkäytön kuolleisuutta vähentävä vaikutus (ns. J-käyrä) todellinen vai kenties muiden elintapojen aiheuttama sivuvaikutus. Yleiset kansanterveysintressit sekä joidenkin erityisryhmien alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat (raskaana olevat, päihderiippuvaiset) antaisivat toivoa, ettei suojavaikutusta mieluummin olisi. Toiveajattelusta riippumatta isojen väestötutkimusten löydökset ovat näyttäneet siltä, että pienet alkoholiannokset suojaisivat ennenaikaiselta kuolemalta, kun verrataan alkoholista täysin pidättäytyviin (0-käyttäjät) tai isompia alkoholimääriä käyttäviin.

Katariina Korkeila