ASA ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito perustuu sairauden riskitekijöiden vähentämiseen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verihiutaleiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja verihiutaleilla onkin keskeinen rooli veritulpan muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun käynnistymisessä.

Aino Lepäntalo

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiot ja niiden diagnostiikka

Keuhkon- ja sydämensiirtopotilailla infektiot ovat yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta. Infektioiden aiheuttajakirjo on laaja, joten hyvät diagnostiset menetelmät ovat välttämättömiä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin bronkoskopian käyttökelpoisuutta keuhkon- ja sydämensiirtopotilaiden infektiodiagnostiikassa, verrattiin sytomegalovirusinfektioiden (CMV) osoittamismenetelmiä näissä potilasryhmissä sekä tutkittiin ihmisen herpesvirusten 6 ja 7 (HHV-6 ja HHV-7) esiintymistä ja merkitystä keuhkonsiirtopotilailla.

Juho Lehto

Aivojen toiminnan kuvantaminen magnetoenkefalografialla ja toiminnallisella magneettikuvauksella

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa. Sen ajallinen erotuskyky on parempi kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaavan toiminnallisen magneettikuvauksen (TMK). Toiminnallisella magneettikuvauksella on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Näitä kahta menetelmää käytettiin terveiden koehenkilöiden ja neurokirurgisten potilaiden aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamiseen paikannustuloksen yhteneväisyyden selvittämiseksi. Aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta luotiin malli käyttäen TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:lla mitattujen aivojen magneettisten vasteiden mallinnuksessa. Neurokirurgisten potilaiden kuvantamistuloksia verrattiin leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen.

Antti Korvenoja

Kohti kohdunkaulan syövän täsmähoitoa

Kohdunkaulan syöpäsoluja voidaan herkistää solunsalpaajahoidolle estämällä vain näissä soluissa runsaasti esiintyvän papilloomaviruksen (HPV) E6-proteiinin toimintaa. E6-proteiini saa aikaan solun p53-kasvunrajoiteproteiinin hajoamisen. Normaaleissa soluissa p53 voi laukaista apoptoosin, mikäli solu uhkaa muuntua syöpäsoluksi tai siihen kohdistuu vakavia vaurioita, kuten solunsalpaajahoidossa. Kohdunkaulan syöpäsoluissa toimivaa p53:a on erittäin vähän E6-välitteisen hajottamisen vuoksi.

Riku Koivusalo

Sydämensiirtopotilaan selviytymistä voidaan parantaa geeniterapialla

Sydämensiirto on monesti ainoa hoitomuoto loppuvaiheen sydäntautia sairastavalle, mutta ongelmana on usein huono pitkäaikaisselviytyminen. Pääsyy tähän on sydänsiirteeseen nopeasti kehittyvä valtimokovettumistauti. Se johtuu siirteen verisuonten huonosti säädellystä korjausreaktiosta, johon kuuluu oleellisesti verisuonen endoteelin ja sitä ympäröivien sileälihassolujen epänormaali toiminta. Aktivoituneet endoteelisolut lisäävät sydänsiirteen tulehdusta. Sileälihassolut ja niiden kantamuodot kerääntyvät vaurioituneen sepelvaltimon endoteelinalaiseen kerrokseen ja tukkivat lopulta valtimon.

Antti Nykänen

Käsitteiden horjuvuus vaikeuttaa hoitosuositusten käyttöönottoa

Hoitosuositusten määrä on kasvanut huimasti näyttöön perustuvan lääketieteen vankistumisen myötä. Kun tutkimustietoa on arvioitu kriittisesti, on samalla haluttu varmistaa, että käytännön lääkärillä on käytössään tuoreimmat tutkimustiedot. Hoitosuositusten vaikutus hoitokäytäntöihin on kuitenkin ollut hyvin vähäinen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voisiko hoitosuositusten vähäinen vaikuttavuus johtua näyttöön perustuvan lääketieteen ja yleislääkärin työn lähtökohtien käsitteellisistä eroavaisuuksista.

Juho Nummenmaa

Tukostaipumus lisää toistuvan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä

Raskaus lisää terveelläkin naisella laskimotukoksen riskiä, ja kehittyneissä maissa laskimotukos tai keuhkoveritulppa onkin nykyään yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin aluksi pienimolekyylisen hepariinin turvallisuutta ja tehoa laskimotukoksen hoidossa raskauden aikana. Vertailuvalmisteena oli perinteisesti käytetty fraktioimaton hepariini.

Veli-Matti Ulander

Nimityksiä

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnan tulosalueella Kajaanin seudun sairaalan apulaisylilääkärin virkaan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Jarmo Ålander 1.1.2007 lähtien.

in memoriam Pentti Antero Salenius 12.9.1928-30.9.2006

Mielenkiintoisen ja vaiherikkaan elämän lääkärinä elänyt Pentti Salenius menehtyi vaikean keuhkosairauden komplikaatioihin viime vuoden syyskuun lopussa. Hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1955, väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1960, erikoistui kirurgiksi 1959 ja saavutti ortopedisen kirurgian suppean erityispätevyyden 1965. Hänet nimitettiin ortopedian ja traumatologian dosentiksi 1970 ja hän saavutti apulaisprofessorin pätevyyden 1978.

in memoriam Wilhelm Johannes Kaipainen 10.11.1918-16.11.2006

Täysinpalvelleen sisätautiopin professori Wilhelm Johannes Kaipaisen elämäntyö on päättynyt. Hänestä Suomen lääkärit 2002 -matrikkelissa olevat muutamat rivit eivät kerro, miten hän osallistui ja vaikutti kokemuksillaan oppilaittensa kautta tuhansien tavallisten ihmisten elämään. Hänet tunnettiin laajalti kunnioitusta nauttivana lääkärinä, opettajana ja hallintomiehenä.