Masennuslääke duloksetiini käyttöön Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävän duloksetiinin (Cymbalta, Lilly) aikuisten masennuksen hoitoon. Lääkkeen odotetaan lievittävän masennuksen sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Lilly toi markkinoille 1980-luvun lopulla ensimmäisen nk. SSRI-lääkkeen fluoksetiinin (Fontex, Prozac), josta patenttisuojan lakattua on Suomessa saatavana peräti kahdeksan geneeristä valmistetta. Duloksetiinin haittavaikutuksista yleisimpiä ovat mm. pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, väsymys ja lisääntynyt hikoilu. Lääke ei ole vielä saanut EU:n hyväksyntää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

GlaxoSmithKlinen syytteessä sovitteluratkaisu

Tällä palstalla kerrottiin New Yorkin yleisen syyttäjän Eliot Spitzerin GlaxoSmithKlinea vastaan nostamasta syytteestä, joka koski julkaisematta jääneitä, negatiivisen tuloksen antaneita masennuslääketutkimuksia (SLL 2004;59:3053). Syyte on nyt rauennut, kun GSK on luvannut julkaista verkkosivuillaan kaikkien lääketutkimuksiensa tulokset. Syyttäjä pitää muutosta mullistavana, sillä lääkäreille ja potilaille tarjoutuu nyt tilaisuus tehdä kaikkeen tutkimustietoon perustuva hoitopäätös. Valikoivaa, vain myönteiset tutkimustulokset julkaisevaa vanhaa käytäntöä hän pitää kuluttajien huijauksena. Uusi käytäntökään ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Spitzer on vaatinut myös muita lääketehtaita noudattamaan GSK:n ratkaisua, ja ainakin Lilly, MSD ja Johnson &Johnson ovat jo ilmoittaneet seuraavansa GSK:n esimerkkiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten lääketutkimuksiin vauhtia

Useat lääkealan instituutiot, kuten Euroopan komissio, Euroopan lääkelaitos (EMEA), Yhdysvaltojen kansanterveyslaitos (NIH) ja Euroopan lääketeollisuusliitto, ovat viime kuukausina korostaneet lapsilla tehtävien lääketutkimuksien tärkeyttä. Lapsipotilaiden vähyys useissa sairauksissa, lapsilla tehtävien lääketutkimuksien eettiset ongelmat, pelko haittavaikutuksista ja halu soveltaa aikuisilla jo koeteltuja hoitoja lapsiin ovat vähentäneet kiinnostusta lapsilla tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin. Toisaalta on tunnustettu tosiasia, ettei lapsi ole vain pieni aikuinen, ja monet lääkkeet käyttäytyvät lapsilla poikkeavasti. Mm. lääkkeiden aiheuttamat synnynnäiset epämuodostumat ja tetrasykliinien aiheuttamat hammasvauriot ovat tästä esimerkkejä. Britannian lääkevalvontaviranomainen on käynnistänyt strategian lasten lääketutkimuksien lisäämiseksi ja valmistelee Pharmaca Fennican tapaista kirjaa lasten lääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO hylkää HIV-lääkkeitä

WHO käynnisti pari vuotta sitten olennaisten lääkkeiden nk. alustavan valikoinnin. Tuotelistan avulla pyrittiin ohjaamaan kehitysmaiden lääkeostot sellaisiin halpoihin geneerisiin valmisteisiin, jotka tulisivat luotettavista ja laadukkaista lääketehtaista. Toukokuussa WHO poisti listoiltaan kaksi intialaisen Cipla-lääketehtaan valmistamaa HIV-lääkettä (lamivudiini ja lamivudiini-tsidovudiini yhdistelmävalmiste) ja elokuussa kolme intialaisen Ranbaxy Laboratoriesin HIV-lääkettä. Syynä ovat olleet puutteet hoidollista samanarvoisuutta osoittavissa tutkimuksissa. WHO:n lääkeostoja ohjailevaa toimintaa pidetään merkittävänä, koska kehitysmailta puuttuvat resurssit riittävään lääkevalvontaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannian terveysministeriö löysää apteekkisääntöjä

Britannian terveysministeriö pyrkii helpottamaan kansalaisten lääkehankintoja löysäämällä tiukkoja apteekkien perustamissääntöjä. Tämä tapahtuu lisäämällä kilpailua ja valinnanmahdollisuuksia. Apteekin voi perustaa tietyn suuruisiin ostoskeskuksiin, jotka ovat taajamien ulkopuolella, sekä terveyskeskuksien yhteyteen. Verkkoapteekin ja postitusapteekin voi perustaa, jos ne tarjoavat täydellisen ammattipalvelun. Runsas vuosi sitten valtakunnallinen selvitysryhmä esitti apteekkilaitoksen vapauttamista kaikesta säännöstelystä. Apteekkilaitos vastusti sitä, mutta hyväksyy nyt kompromissina uudet, entistä löysemmät apteekin perustamissäännökset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuus tukee USA:n presidentinvaalikampanjoita

AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb, Novartis ja Pfizer tukivat näkyvästi republikaanien puoluekokousta New Yorkissa. Lääkeyritykset sponsoroivat lounaita, päivällisiä, iltajuhlia ja teetilaisuuksia siinä määrin, että pääsivät New York Timesin otsikoihin. Kongressissa on muhimassa lakiesityksiä, joilla lopetettaisiin kuluttajien suorat halpalääkkeiden ostot Kanadasta Yhdysvaltoihin. Lääketehtaat pitävät ostoja vaarallisina, vaikka Kanadan lääkevalmistajat ovat samoja monikansallisia yrityksiä. Lääketeollisuus tukeutuu vaalikampanjassa selvästi enemmän republikaaneihin kuin demokraatteihin. Bushin arvioidaan saavan kampanjatukea lääkeyrityksiltä lähes 0,9 milj. dollaria kun Kerryn tuki jää tästä alle puoleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ROHTO-keskus käsittelee toisen polven psykoosilääkkeitä

Psykoosilääkkeitä käytetään Suomessa selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Perinteisten neuroleptien rinnalle on viime vuosina tullut toisen polven psykoosilääkkeitä. Niiden käyttö on yleistynyt, ja samalla lääkeryhmän kustannukset ovat nopeasti suurentuneet. ROHTO-keskus käsittelee tässä numerossa psykoosilääkkeiden valinnan kliinis-farmakologisia näkökohtia, ja ottaa piakkoin tarkemmin kantaa ryhmän lääkkeisiin.

Psykoosilääkkeen valinnan kliinis-farmakologiset perusteet

Lääkitys on olennainen osa skitsofrenian ja muiden psykoosien hoitoa. Vaikka kaikki psykoosilääkkeet vähentävät psykoosien positiivisia oireita, eroavat ne merkittävästi vaikutusmekanismeiltaan, tavallisimmilta haittaoireiltaan ja kliinis-farmakologisilta ominaisuuksiltaan. Näiden myös rakenteellisesti erilaisten lääkkeiden keskeisten ominaisuuksien tunteminen auttaa valitsemaan yksilöllisesti sopivimman hoidon, ja parantamaan näin myös hoitomyöntyvyyttä ja hoitotulosta.

Hannu Koponen - Jarmo Hietala

Kesäloman nolo loppu

Omaiset toimittivat 60-vuotiaan sokeri-, verenpaine- ja sepelvaltimotautia sairastavan miehen terveyskeskuspäivystykseen sekavuuden ja levottomuuden vuoksi. Hän oli käyttänyt omaisten mukaan alkoholia päivittäin ainakin kolmen viikon ajan. Lääkkeinä miehellä oli käytössä ACE:n estäjä, beetasalpaaja ja metformiini, mutta viime aikoina hän oli ottanut lääkkeitään epäsäännöllisesti.

Eija Vaula

Äkillistä keuhkoputkitulehdusta hoidetaan turhan usein mikrobilääkityksellä

Mikrobilääkkeitä määrättiin Mikstra-terveyskeskuksissa äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitoon edelleen 75 %:lle potilaista, vaikka taudin aiheuttaa yleisimmin virus. Aikuispotilaiden Käypä hoito -suosituksen mukaan antibioottia tarvittaisiin selvästi harvemmin. CRP:n käyttöä diagnostiikassa tulisi lisätä ja mikrobilääkitystä vähentää.

Mikstra-Työryhmä