Silmähaittoja bisfosfonaateista

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on saanut ilmoituksen 28 tulehduksellisesta silmäreaktiotapauksesta bisfosfonaattien käyttäjillä. Oireina olivat mm. uveiitti, iriitti, skleriitti, episkleriitti tai näköhermon tulehdus. Sekä alendronaatista (Fosamax, MSD) että pamidronaatista (Aredia, Novartis) ilmoitettiin molemmista 18 tapausta, kun risedronaatista (Optinate, Aventis) ja tsoledronista (Zometa, Novartis) tapauksia raportoitiin yksi molemmista. Alendronaatti on Australiassa markkinajohtaja (yli 5 milj. reseptiä), mikä TGA:n mukaan selittää ilmoitusten lukumäärän, mutta pamidronaatista kirjoitettuja reseptejä oli vain 6 600. Oireet ilmenivät parin päivän kuluessa lääkkeen käytön alettua, mutta joskus vasta yli kolmen vuoden käytön jälkeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Euroopan lääkearviointivirasto muuttaa nimensä

Samalla kun 10 uutta maata liittyi toukokuun alussa Euroopan yhteiseen lääkevalvontaan, sen Lontoossa sijaitseva virasto muutti nimensä Euroopan lääkelaitokseksi (Europan Medicines Agency). Vanha nimen lyhennys (EMEA) kuitenkin säilyy ennallaan. Lääkkeitä arvioiva komitea Committee for Proprietary Medicinal Products (CPMP) saa uuden nimen Committee for Medicinal Products for Human Use ja sen lyhenteeksi tulee CMPHU. Toukokuussa kokoontuvassa komiteassa ei enää ole kustakin jäsenmaasta kahta edustajaa, vaan vain yksi, eli sen koko tulee pienenemään 30:stä 25 jäseneen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Orionin ja Abbottin yhteistyö laajenee

Orion siirtää kalsiumherkistäjä levosimendaanin (Simdax) markkinointioikeuden mm. Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa Abbottille, mutta säilyttää itsellään markkinoinnin Pohjoismaissa. Samalla Abbott osallistuu myös lääkkeen kehittelytutkimuksiin ja myyntilupien hakemiseen. Yhdysvalloissa ja Saksassa markkinoille tulo on viivästynyt odoteltaessa vuonna 2005 valmistuvia lisätutkimuksia. Abbott on arvioinut, että lääkkeestä saattaisi tulla todellinen menekkituote eli nk. blockbuster-valmiste.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeeni supermarketteihin

Yhä useampi maa on siirtänyt itsehoitovalmisteita apteekkimyynnistä kulutustavarakauppoihin, kuten supermarketteihin. Jo vuosikymmeniä mm. ibuprofeenia on voinut ostaa Yhdysvalloissa ja Britanniassa pieninä pakkauksina kulutustavarakaupoista. Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat siirtyneet samaan käytäntöön ja näin tekevät nyt myös Australia ja Uusi Seelanti. Etuna on ollut lääkkeiden helpompi saatavuus vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta, ja myös lääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannia vaivoin uusiin lääkenimiin

Kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2004;59:664), Britannian lääkäreitä, muuta terveydenhuollon henkilöstöä ja lääketeollisuutta odottaa hankala siirtymisvaihe, kun lääkkeiden brittiläisistä nimistä siirrytään nyt kansainvälisiin WHO:n vahvistamiin nimiin. Joskus vanha ja uusi nimi eroavat toisistaan paljon, kuten bentsheksolin (benzhexol) muuttuessa triheksyfenidyyliksi (trihexyphenidyl). Adrenaliinista ja noradrenaliinista tullaan käyttämään toistaiseksi rinnan sekä vanhoja että uusia nimiä (epinephrine ja norepinephrine). Kuluu arviolta ainakin kaksi vuotta, ennen kuin nimet on vaihdettu uusiksi kaikissa yhteyksissä, ja sen vuoksi lääkkeiden käsittelyssä kehotetaan erittäin suureen tarkkuuteen siirtymävaiheen aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Päänsärkypotilaan hoito

Päänsärky on neurologisista oireista yleisin. Lähes kaikilla ihmisillä on joskus päänsärkyä. Lihasjännityspäänsärystä on nyttemmin tullut yleisin päänsäryn muoto. Syynä tähän pidetään liikuntatottumusten ja työelämän muutoksia, erityisesti yhä yksipuolisemmiksi muuttuneita työtehtäviä ja staattisia työasentoja. Migreeniä sairastaa kymmenesosa väestöstä, ja se on kuudenneksi yleisin sairauspoissaolon syy työikäisillä. Nämä kaksi päänsärkytyyppiä kattavat noin 90 % päänsärkytapauksista. Vaikka muut päänsäryt ovat suhteessa lihasjännityspäänsärkyyn ja migreeniin harvinaisia, ovat ne silti merkityksellisiä, sillä joukossa on hoitamattomana vaarallisia tauteja, joiden viivästynyt diagnoosi voi aiheuttaa korvattavan potilasvahingon.

Reseptin keskimääräinen hinta nousi yli 50 euroon vuonna 2003

Viime vuonna Kelan korvaama lääkeresepti maksoi keskimäärin 52 euroa. Kalleimpia lääkkeitä määräsivät neurologit ja syöpälääkärit. Lääkäriä kohti laskettu korvattujen reseptien määrä pieneni noin 2% edellisvuodesta. Toukokuussa Kela lähettää henkilökohtaisen yhteenvedon vuonna 2003 toimitetuista lääkemääräyksistä lääkäreille, joiden kirjoittamista tai uusimista resepteistä on maksettu sairausvakuutuskorvausta vähintään 200 kertaa.

Timo Klaukka - Mareena Paldán - Erja Enoranta - Pekka Koivisto

Nuoren, rotevan miehen sydäninfarkti - jälkiviisautta

Roteva 29-vuotias palomies tuotiin ambulanssilla parturisalongista aluesairaalan ensiapupoliklinikalle huonovointisuuskohtauksen takia. Jo edellisenä päivänä hän oli tuntenut tasaisen jomottavaa ylävatsakipua raskaan aterian jälkeen. Parturin tuolissa istuessa oli tullut outo olo, painon tunne kurkkuun ja kaulalle sekä rintalastan alle. Vaiva jatkui päivystyspoliklinikalla, mutta päivystävän lääkärin tulkinnan mukaan ei ollut kyse rintakivusta. Potilas vaikutti kovin hermostuneelta.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Statiinit myyntilistojen kärjessä myös Saksassa

Saksa on Euroopan suurimpia maita myös lääkekulutuksessa. Sairauskassat osallistuvat olennaisesti potilaiden lääkekustannuksiin. Lääkemääräyskäytäntö noudattaa suuresti samoja linjoja kuin Pohjoismaissa. Joidenkin lääkkeiden, kuten veren hyytymistä vähentävän klopidogreelin, käyttö on suurempaa kuin Suomessa, ja myös vahvoja kipulääkkeitä käytetään Saksassa selvästi enemmän kuin meillä. Saksan lääkevalikoimaan kuuluu edelleen suhteellisen paljon vanhahkoja lääkevalmisteita sekä rohdosperäisiä tuotteita, joiden myynti näkyy muun muassa lipidilääkkeiden ja dementialääkkeiden tilastoissa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hormonikorvauksesta uusiriippumaton tutkimus

Riippumaton, vailla kaupallisia päämääriä oleva Kronos Longevity Research Institute käynnistää pitkäaikaistutkimuksen, jossa testataan sekä estrogeenitabletteja että -iholaastareita 40-55-vuotiaiden naisten vaihdevuosioireiden hoidossa. Tutkimuksessa on mukana yhteensä 720 naista. Sydän- ja verisuonisairauksien oireita seurataan röntgen- ja ultraäänitutkimuksin. Nk. Women's Health Initiative -tutkimuksessa, joka keskeytettiin vuonna 2003, naiset olivat keskimäärin 62-vuotiaita. Estrogeenin uskotaan suojaavan nuorempia naisia sydänsairauksilta ja aivohalvauksilta. Iäkkäämmillä verisuonimuutokset ja -ahtaumat ovat jo kehittyneet, ja aloitettu estrogeenihoito voi tällöin aiheuttaa ahtautuneissa ja sairaissa valtimoissa tukkeumia, jotka voivat johtaa sydänsairauksiin ja aivohalvauksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä