Molekyylibiologia selittää, miksi sisplatiini ei tehoa kaikkiin keuhkosyöpiin

Syöpäpotilaalle leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito hyödyttää vain pientä osaa kaikista niistä potilaista, jotka joudutaan altistamaan toksiselle hoidolle. Rintasyövän hoidossa hormonireseptorit ja HER-reseptori ohjaavat hoitovalintoja. Lymfoomien CD20-pintarakenne ohjaa hoitovalintaa. Muissa syövissä hoitoa ohjaavia reseptoreita tai muita markkereita on käytettävissä aika vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Iktyoosin ja ehkä atooppisen ekseemankin geneettinen tausta selviää

Ichthyosis vulgaris eli yleinen kalansuomutauti on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen ihosairaus. Sen esiintyvyys on noin 1/250. Se periytyy vallitsevasti, mutta sen vaikeusaste vaihtelee perheestä ja yksilöstä toiseen. Lievimmillään potilas ei miellä sairastavansa ihotautia, vaan pitää kuivaihoisuuttaan ennemmin atopian ilmentymänä. Tämän yleisen kalansuomutaudin tyypillisimmät oireet ovat ryppyiset kämmenet ja jalkapohjat eli kämmenissä ja jalkapohjissa näkyy tavallista enemmän ja selvemmin erottuvia uurteita. Reisien sivuilla ja olkavarsien ojentajapinnoilla on kananlihamaista, kuivankarheaa näppylää eli keratosis pilarista. Lisäksi sääret, käsivarret ja varsinkin alavatsa hilseilevät.

Sirkku Peltonen

Subakuutti yskä usein infektion jälkeistä

Korealaiset tutkivat 3-8 viikkoa kestäneen subakuutin yskän kulkua 184 (77 miestä) potilaan kohdalla. Tutkimuksiin kuului mm. metakoliini-inhalaatioaltistus. Yskä poistui ilman mitään hoitoa kolmasosalta. Niistä 43:sta, joilla oli ollut positiivinen metakoliinitesti, todettiin 29:llä astma, joka ilmenee yskänä. Ensisijaisena lääkkenä oli antihistamiini-dekongestantti-yhdistelmä niillä, joilla epäiltiin infektion jälkeistä oireistoa tai ylähengitystieperäistä yskää. Tavallisimpia syitä yskään olivat infektion jälkeinen oireisto (48 %), ylähengitystieperäinen yskä (33 %) ja astma (16 %). Valtaosa itsestään rauhoittuvista tilanteista oli infektion jälkeistä yskimistä (74 %). Tutkijat päätyivät siihen, että bronkiaalista hyperreaktiviteettia ei kannata kiireellä mennä näiltä potilailta mittaamaan, ellei todella epäile astmaa.

Hannu Puolijoki

Suomalaisnaisilla vaikeaa Ruotsissa

Maahanmuuttoon liittyy suhteellisen usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Valikoitumisteorian mukaan muuttajat ovat jo alunperin lähtöväestöä häiriintyneempiä, kun taas aiheutumisteorian mukaan vieraassa ympäristössä asuminen merkitsee lisääntynyttä sosiaalista stressiä ja kohonnutta sairastumisriskiä. Suomalaiset ovat suurin vierasmaalainen väestöryhmä Ruotsissa, joten onkin kiinnostavaa tietää, miten he ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa. Voisi odottaa, että yhteinen historia ja samanlainen kulttuuri helpottaisi sopeutumista, mutta näin ei näytä kaikin osin olevan.

Raimo K. R. Salokangas

Asiakas-sana roskikseen ja potilas arvoonsa!

Kun rehellisten ja toiminnan sisältöä tehokkaasti kuvaavien nimitysten vääntäminen omituiseen muotoon tuli muotiin, sairaanhoitoon syntyi asiakas. Nimityksen typeryyttä kuvastaa pieni koe: kuvataan kipeää vauvaa. "Asiakas on itkenyt herkeämättä koko yön eikä asiakas ole suostunut ottamaan rintaa."

Jyrki Joensuu

Seksistä maksamallako rikolliseksi?

Suomen Lääkärilehdessä 32/2006 kollega Claes Andersson pahoittelee kolumnissaan seksin oston kriminalisoimiseksi tehdyn lakiehdotuksen vesittämistä eduskunnassa, leimaten sitä eduskunnan työn pohjanoteeraukseksi. Olen asiasta aivan eri mieltä: Alkuperäinen lakiehdotus oli niin surkea, että sen muutoksista eduskunta ansaitsee kiitoksen. Hyvän lain pitäisi kohdistua oikeaan kohderyhmään, ei rankaista sivullisia. Lisäksi sen tulkinnan ja soveltamisen pitäisi olla helppoa ja selkeää. Lakiesitys ei mielestäni kunnioita näitä periaatteita.

Erik Eklund

Vaikea sepsis esittäytyy - ja jo oli aikakin!

Vaikeassa sepsiksessä infektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste on jopa epätarkoituksenmukaisen voimakas ja haitallinen ja aiheuttaa monien elinten toimintahäiriöitä. Vaikea sepsis on infektiosairaus, mutta sen hoito on usein kaikkea muuta kuin varsinaista infektiotaudin hoitoa. Mikrobilääkehoito on oleellinen osa vaikean sepsiksen hoitoa ja sen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta merkitsevästi. Mutta mikrobilääkehoito ei yksin riitä. Tulehdusmyrskyn raunioittama elimistö tarvitsee paitsi tulehdusreaktion vaimentamista myös varhain aloitettua, eri fysiologisiin tapahtumiin kohdistuvaa täsmähoitoa.

Esa Rintala

Tuovatko astman geenilöydökset apua kliiniseen potilastyöhön?

Astman geenilöydöksistä on julkaistu jo satoja lääketieteellisiä artikkeleita. Koko genomin kattavien geenihakujen avulla on tunnistettu yhteensä kuusi paikkaan perustuvaa uutta alttiusgeeniä astmalle ja hengitystieallergioille (ADAM33, PHF11, DPP10, GPR154, HLA-G ja CYFIP2) (1,2). Monista näistä ei ole vielä alkuperäishavainnon yleistettävyyden kannalta tarvittavaa toistoa useista populaatioista. Molekyylien funktiot ovat myös vielä huonosti tunnettuja, mikä osaltaan vaikeuttaa niiden merkityksen arvioimista astman patogeneesissä.

Tarja Laitinen

Vaikea sepsis tehohoitopotilailla Suomessa Finnsepsis-tutkimus

Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu vaikean sepsiksen ja septisen sokin ilmaantuvuutta ja kliinistä kulkua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tämän vakavan kliinisen oireyhtymän ilmaantuvuus suomalaisessa aikuisväestössä.

Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Elina Kolho, Esa Rintala

Pienten lasten astma: diagnostiikan ja hoidon linjauksia

Kun lapsi kärsii toistuvasta hengitysvaikeudesta, on tärkeää pyrkiä erottamaan, onko kyseessä astman manifestaatio vai hyvänlaatuinen ja väistyvä uloshengitysvaikeus.

Anna Pelkonen, Pekka Malmberg, Sami Remes, Mika Mäkelä