Ilman ajanvarausta -palsta antaa eväitä käytännön työhön

Päivystystapauksia käsittelevä uusi palsta Ilman ajanvarausta aloittaa ilmestymisensä tästä numerosta. Joka toisessa numerossa on tästä lähtien tarjolla tiivis paketti kättä pitempää avuksi käytännön työhön.

Heli Mikkola

Hyvän- vai pahanlaatuinen tajuttomuuskohtaus?

Ambulanssi hälytettiin ostoskeskukseen tajuttomuuskohtauksen saaneen miehen luokse. Mukana ollut vaimo kertoi miehen menettäneen tajuntansa yllättäen, rintakipuja tai muitakaan ennakko-oireita ei ollut. Vaimo oli antanut miehelleen kaksi nitroa. Tavattaessa potilaan tajunta oli normaali, iho oli kalpea, verenpaine 90/60 mmHg ja syke 60. Mies ei itse muistanut tapahtumasta mitään. Sydänfilmissä nähtiin sinusrytmi ja rintakytkennöissä Q-aallot, joita pidettiin aiemmin sairastettuun etuseinäinfarktiin sopivina. Lääkityksenä potilaalla oli asperiini, betasalpaaja, diureetti ja ACE:n estäjä. Mies kuljetettiin keskussairaalan päivystyspoliklinikalle seurantaan ja lisätutkimuksiin.

Eija Vaula

Psyykenlääkkeiden käyttö kiihtyy korkeaan ikään saakka

Valtakunnallinen rekisteriaineisto tarjosi mahdollisuuden tarkastella vanhusten psyykenlääkkeiden käyttöä avohoidossa aina yli 100-vuotiaiden ikäryhmään saakka. Vanhukset käyttivät vuonna 2002 yleisimmin unilääkkeitä, ja miehillä niiden käyttö yleistyi niin kauan kuin elämää riitti. Myös muiden psyykenlääkkeiden käytön yleisyys saavutettiin varsin korkealla iällä, useimmiten 90. ikävuoden paikkeilla. Psyykenlääkityksen ongelmat tiivistyvät siten vanhimpien vanhusten keskuuteen.

Sirpa Hartikainen - Timo Klaukka

Vaihdevuosihormonien käyttö on vähentynyt maan kaikissa osissa

Hormonihoitovalmisteiden käyttäjämäärät kääntyivät pitkään jatkuneen kasvun jälkeen laskuun, kun tutkimustulokset valmisteiden ja rintasyöpäriskin lisääntymisen välisestä yhteydestä valmistuivat. Vuoden 2003 tammi-elokuussa korvausta saaneiden määrä oli runsaat 10 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Käyttö on vähentynyt maan kaikissa osissa, ja eniten nuorimpien käyttäjien keskuudessa.

Tuula Salmi - Mareena Paldán - Timo Klaukka

Virtsankarkailuun uusilääke

Alankomaiden lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt uuden antikolinergin solifenasiinin (Vesicare, Yamanouchi) virtsankarkailun hoitoon. Aine estää muskariini-M3-reseptoria, joka supistaa virtsarakkoa. Tähän liittyy sivuvaikutuksina suun kuivuus, ummetus ja näköhäiriöt. Solifenasiini ja sen kehitteillä oleva kilpailija darifenasiini (Emselex, Novartis) ovat enemmän rakkoon vaikuttavia ja sivuvaikutuksia odotetaan olevan vähemmän. EU-maissa arvioidaan olevan 25 miljoonaa potilasta, joiden virtsankarkailuun lääkehoito voisi auttaa. Tunnustamismenettelyn kautta solifenasiinin arvioidaan tulevan moneen EU-maahan jo kuluvan vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpäpotilaiden EPO-hoitotutkimus keskeytettiin

Rintasyöpätutkimus, jossa erytropoietiinia (EPO) käytettiin sytostaattihoidossa anemian korjaamiseen, on keskeytetty riippumattoman seurantakomitean kehotuksesta. Vuoden kestoiseksi aiotussa tutkimuksessa oli mukana 939 potilasta ja erytropoietiinia saaneessa ryhmässä kuolleisuus oli jonkin verran suurempi verrattuna hoitoa saamattomiin. Samansuuntainen tulos on saatu pään- ja kaulan alueen syöpää sairastavien 350 potilaan tutkimuksessa. Erytropoietiinin arvellaan edistävän tuumorin verisuoniston kasvua ja aiheuttavan syöpäsoluissa sytostaattiresistenssiä. Ruotsin lääkevalvontaviranomainen kehottaa varovaisuuteen erytropoietiinin käytössä syöpäpotilailla, kunnes EU-maissa aloitettu selvitys kaikista käynnissä olevista tutkimuksista valmistuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabetes yleistyi vuonna 2003 muita kansantauteja nopeammin

Verenpainetauti oli vuoden 2003 lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista edelleen potilasmäärältään selvästi suurin. Diabetes on yleistynyt nopeasti, ja sen vuoksi erityiskorvaukseen oikeutettuja oli viime vuoden lopussa jo yli 152000 henkilöä. Diabeteksen vuoksi myönnetään uusia oikeuksia yhä enemmän, mutta myös diabeetikkojen kuolleisuus näyttää pienentyneen.

Timo Klaukka - Mareena Paldán

Laittomia reseptilääkkeitä kaupan Tanskassa

Tanskan lääkevalvontaviranomaiset varoittavat yleisöä kuudesta laittomasti myynnissä olevasta hormoneja sisältävästä ihotautivalmisteesta. Ne sisältävät mm. reseptilääkkeisiin kuuluvia kortikosteroideja, kuten beetametasonia, klobetasolia ja fluokinonidia. Valmisteet ovat peräisin Italiasta ja Saksasta. Tuotteita myydään ekseeman, psoriaasin, lichen ruber planuksen, herpeksen ja urtikarian hoitoon. Lääkkeet löytyivät yllättäen Tanskan ympäristöministeriön kulutustavarakauppoihin kohdistuneissa tarkastuksissa. Lääkkeitä ostaneita kehotetaan nyt kääntymään lääkärinsä puoleen. Myös pohjoismaiset kuluttajat ja lääkevalvontaviranomaiset näyttävät siis olevan hankalien haasteiden edessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Metadoniin liittyneet rytmihäiriöt yllättivät

Norjan lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelverket) tiedottaa metadonin käyttöön liittyneistä vakavista rytmihäiriöistä kuten kääntyvien kärkien takykardiasta. Haittavaikutus todettiin vuonna 2002 yliannoksiin liittyneenä, mutta parin vuoden aikana on nyt ilmoitettu seitsemän tällaista tapausta ja 14 QT-ajan pitenemistä metadonia opiaattiriippuvuuden korvaushoitona käyttäneillä. Vaara kasvaa annosten kohotessa ja yhteiskäytössä nk. CYP1A2:n estäjien kanssa (fluvoksamiini, ketokonatsoli, simetidiini ja siprofloksasiini) ja QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa (tioridatsiini, haloperidoli, sertindoli, erytromysiini, klaritromysiini, sotaloli ja flekainidi). Metadonin tuoteseloste ei mainitse kääntyvien kärkien takykardiaa, QT-ajan pitenemistä tai tärkeitä varotoimenpiteitä, jotka on nyt liitetty valmisteeseen Norjassa. Metadoni on kaupassa Suomessakin (Dolmed, Leiras).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimusdirektiivi tutkijoiden hampaissa

Noin 2 000 eurooppalaista lääketutkijaa on noussut sotaan vuonna 2001 hyväksyttyä EU:n lääketutkimusdirektiiviä vastaan. Direktiivi tulee lopullisesti voimaan kuluvan vuoden toukokuun alussa kaikissa jäsenmaissa. Direktiivin vaatimuksia pidetään yksittäisen tutkijan kannalta monimutkaisina, byrokraattisina ja kustannuksia nostavina. Lisäksi tutkimusten tukijoiden velvollisuudet tuntuvat kohtuuttomilta, ellei sponsorina ole esim. lääketehdas. Akateemislähtöisen tutkimuksen pelätään riutuvan. Tutkijat ovat kuitenkin selvästi nukahtaneet kammioissaan ja jääneet pahasti junasta, sillä kliinisen lääketutkimuksen hyvien suoritustapojen (Good Clinical Practice, GCP) vaatimuksia on kehitelty kansainvälisesti mm. WHO:ssa ja ICH:ssa jo yli 15 vuotta, mutta nyt ne saavat myös EU-maissa lain voiman.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä