Lasten palovammojen hoitoa kokeiltu keinoihokudoksella

Sveitsissä on kokeiltu hoitoa, jossa keinoihokudosta käytettiin lasten syvien toisen ja kolmannen asteen palovammojen hoitoon. The Lancetin verkkoversiossa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että sikiön ihosta kasvatettu keinoiho on mukautuvaa ja muuntautumiskykyistä, eikä sen käyttö vaadi kaksivaiheista kirurgista hoitoa kuten käytettäessä potilaan omaa ihosiirrettä tai saatavilla olevia keinoihovalmisteita.

Maira Palosuo

Misoprostolin käyttö tehokasta varhaisten keskenmenojen hoidossa

Misoprostoli on osoittautunut tehokkaaksi hoitokeinoksi varhaisissa keskenmenoissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 652 varhaisen keskenmenon saanutta naista: heistä 491:lle annettiin misoprostolia 800 µg, ja muille tehtiin kaavinta. Hoito epäonnistui 16 prosentilla misoprostoliryhmään kuuluvista potilaista ja 3 prosentilla naisista, joille oli tehty kaavinta. Kohdun limakalvon tulehdus tai verenvuoto tuli noin 1 prosentille.

Ulla Toikkanen

Kuppatartunnat vähentyneet

Kuppatilanne on rauhoittunut Suomessa viime vuosina, joskaan 1990-luvun alkuvuosien muutaman kymmenen tartunnan tasolle ei ole päästy. Viime vuonna kuppatartuntoja ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 109, tänä vuonna ilmoituksia on kertynyt elokuun puoliväliin mennessä 76.

Marianne Jansson

Oulun seudulla kokeillaan uutta mallia jonojen purkuun

Oulun seudulla pyritään saamaan sairaaloiden leikkaussalit nykyistä tehokkaampaan käyttöön uuden liiketoimintamallin avulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiö perustivat elokuussa Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n, joka leikkaa omistajiensa tiloissa sairaanhoitopiirin jonossa olevia potilaita. Leikkaukset tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin leikkaussalit eivät ole julkisen sektorin käytössä.

Katja Patronen

Vetovoimaa vanhustyöhön -hanke kaataa raja-aitoja

- Yhteistyön vähäisyys eri ammattiryhmien välillä näyttää olevan vanhustyön suurimpia ongelmia juuri nyt. Raja-aitoja esiintyy muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä. Kun vanhus kotiutuu terveyskeskuksesta, niin kotihoito ei aina saa siitä tietoa. Hajallaan oleva tieto saattaa johtaa siihen, että vanhuksia pompotellaan paikasta toiseen, toteaa dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopiston taloustieteiden laitokselta. Hän toimii Vetovoimaa vanhustyöhön -kehittämis- ja tutkimushankkeen koordinaattorina.

Ulla Toikkanen

Tutkimus: Espanjantauti jäi Suomessa sodan varjoon

- Maailmanlaajuisen virusinfektion tappavuus on suuri mysteerio, mutta pandemian laajuuteen ja tuhoisuuteen vaikuttavat aina kunkin maan yhteiskunnallinen tilanne, talous ja kehittyneisyys, tutkija Eila Linnanmäki sanoo.

Hilkka Lahti

"Mato päivässä" pitää astman loitolla?

Lähes joka kolmannella yläasteikäisellä brittilapsella on astman oireita. Allergioiden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Ulla Järvi

Ihosyövät nyt ja tulevaisuudessa

Ihomelanooman ilmaantuvuus on Suomessa kasvanut pitkään väestön kaikissa ikäryhmissä, kun taas kuolleisuus ihomelanoomaan on pysynyt suunnilleen ennallaan. Ilahduttavasti melanooman ilmaantuvuuden kasvu on osoittanut viime vuosina taittumisen merkkejä lähes kaikissa ikäryhmissä (1). Samanlainen kehitys on ollut havaittavissa myös muissa Pohjoismaissa ja hieman heikompana muissa Länsi-Euroopan maissa (2). Entisissä Itä-Euroopan maissa kasvun taittumista ei ole vielä todettavissa. Okasolusyövän ilmaantuvuuden kasvussa ei ole vielä havaittu vastaavaa muutosta. Tyvisolusyövän raportoidun ilmaantuvuuden kehitys on osoittanut kasvun lievää hidastumista (1).

Timo Hakulinen

Kuurojen lasten sisäkorvaistutteet: näyttöä on mutta keskustelu jatkuu

Sisäkorvaistute on apuväline, jolla syntymäkuurolle lapselle pyritään luomaan edellytykset kuulemiselle ja puhekielen oppimiselle. Tavoitteena on lapsen kuntouttaminen osaksi kuulevaa yhteisöä. Tulokset ovat nykyään erinomaiset: parhaassa tapauksessa kuuron lapsen puhe kehittyy normaaliksi ja lapsi pystyy kommunikoimaan ilman viittomakieltä, ja monet lapsista käyvät kuulevien lasten koulua. Implantaatio vaatii leikkauksen lisäksi useita vuosia kestävän kuntoutusprosessin.

Hans Ramsay

Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck