77890 osumaa

Ruotsin lääkekorvausmenettely remontissa

Kun Ruotsin lääkekorvausmenettelyä tarkistettiin vuonna 2002, kaikki markkinoille hyväksytyt lääkevalmisteet tulivat automaattisesti korvauksen piiriin. Samalla kuitenkin asetettiin eri lääkeryhmien korvauskäytäntöjä tarkasteleva asiantuntijaryhmä. Sen tuli arvioida, pitäisikö kaikki ennen vuotta 2002 hyväksytyt ja erityisesti hyvin vanhat lääkkeet säilyttää edelleenkin korvauksen piirissä. Arvioitavia lääkeryhmiä on kaikkiaan 49. Ensimmäinen arviointitulos julkaistiin kuluvan vuoden helmikuussa migreenilääkkeistä. Verenpaine-, astma-, masennus- ja yskänlääkkeiden arviointi on menossa. Vuonna 2006 julkaistaan arviot mm. kolesterolia laskevista lääkkeistä sekä tulehduskipu-, diabetes- ja eturauhasvaivojen lääkkeistä, raskauden ehkäisyvalmisteista ja menopaussiin liittyvien vaivojen lääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mifepristonin turvallisuus polttopisteessä

Raskauden keskeyttämiseen prostaglandiinihoidon ohella käytettävä synteettinen antiprogestageeninen steroidi mifepristoni (Mifegyne, Exelgyn Laboratoires) on joutunut Yhdysvalloissa ja EU-maissa erityistarkkailuun. FDA oli asiassa aloitteellinen perustuen viiteen fataaliin infektioon ja sepsikseen, jotka ilmoitettiin noin 460 000:n mifepristonia ja misoprostolia käyttäneiden joukosta. Myös EU-maissa on sen vuoksi kehoitettu lääkäreitä ilmoittamaan mahdollisista haitoista. Yhdysvalloissa asian katsotaan politisoituneen ja nousseen esiin abortin vastustajien tukemana. Tarkoituksena olisi poistaa valmiste käytöstä ja torjua ainakin sen myynti itsehoitovalmisteena. Samaa mieltä ovat myös monet republikaanisen puolueen senaattorit. Yhdysvaltojen lääkäriliitto (AMA) puolustaa voimakkaasti potilaiden oikeutta aborttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erimielisyyttä dekstropropoksifeenin vaarallisuudesta

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin, että dekstropropoksifeenin, ASA:n ja parasetamolin yhdistelmävalmisteet poistuvat käytöstä Ruotsissa lähinnä itsetuho- ja väärinkäyttötapausten vuoksi (SLL 2005;60:2468). Myös Britannia on päätynyt samaan, ja Suomessa oikeuslääkärit ovat pitäneet dekstropropoksifeeniä yhtenä vaarallisimmista lääkkeistä. Ranskan viranomaiset ovat nyt ottaneet selkeästi päinvastaisen kannan. Dekstropropoksifeenin yhdistelmävalmisteita on maassa yli 30, ja vuosina 1995-2003 valmisteiden käyttöön on liittynyt 62 kuolemantapausta eli keskimäärin seitsemän tapausta vuodessa. Maakohtaiset erot itsemurhakäyttäytymisessä ja väärinkäyttötavoissa sekä mm. rajoitukset lääkkeiden määrissä pakkausta kohti selittänevät osin vähäisemmät ongelmat Ranskassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etsetimibi ja lihasvauriot

Kolesterolin imeytymistä suolessa estävän etsetimibin (Ezetrol, MSD) käytön yhteydestä lihasoireisiin ja rabdomyolyysiin on raportoitu aikaisemmin tällä palstalla Ruotsin kokemuksiin nojautuen (SLL 2005;60:1685). Nyt Australian lääkeviranomaiset ovat analysoineet 44 tapausta. Niiden perusteella on ilmeistä, että etsetimibi aiheuttaa lihasoireita, mutta epäselväksi jää, aiheuttaisiko aine yksin käytettynä rabdomyolyysin. Lihasoireet ovat ilmaantuneet muutamassa tunnissa etsetimibin käytön alettua ja noin puolessa tapauksista kahden viikon kuluessa, mutta joskus vasta neljän kuukauden kuluessa. Noin puolella potilaista oli ollut aikaisemmin lihasoireita tai kohonnut kreatiinikinaasi statiinien käytön yhteydessä. Kun pitkään kestäneeseen statiinihoitoon lisättiin etsetimibi, lihaskivut ja kreatiinikinaasin nousu ilmenivät noin kolmen kuukauden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkamiehen hengenahdistus

Kuusissakymmenissä olevalle miehelle oli kehittynyt vähitellen hengenahdistusoireisto. Aluksi oireet ilmaantuivat ponnistelun yhteydessä, mutta sittemmin ahdisti jo levossakin; edes vaatteiden pukeminen ei tahtonut onnistua. Rintakipua ei ollut, mutta sen sijaan olo oli flunssainen: väsytti, ruoka ei maistunut ja vointi oli yleisesti voipunut. Tupakka kyllä edelleen maistui ja saunapunssi piristi oloa iltaisin. Hän oli käynyt kertaalleen pari viikkoa aiemmin terveyskeskuksen päivystysvastaanotolla ja saanut antibioottikuurin, mutta siitä ei vointi kohentunut. Niinpä hän päätti hakeutua uudelleen päivystykseen, koska edessä olisi klapitalkoot, ja hän arveli, että olisi hyvä saada uusi tehokkaampi "mysiinikuuri".

Eija Vaula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030