Ropinirolia rauhattomiin jalkoihin

Parkinsonin taudin hoitoon käytetylle ropinirolille (Requip, GlaxoSmithKline) haettiin EU-maissa muutama vuosi sitten uusi käyttöaihe levottomien jalkojen oireyhtymään (restless legs syndrome). Asian käsittely kuitenkin mutkistui, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2005:60:2468). Euroopan lääkevirasto on nyt pitkän harkinnan jälkeen hyväksynyt kyseisen käyttötarkoituksen. Ranskassa ja Yhdysvalloissa lääke on jo ollut käytössä samassa oireyhtymässä. Valmistaja kertoo, ettei se tunne lääkkeen vaikutusmekanismia, mutta runsaat 800 potilasta käsittäneet tutkimukset ovat osoittaneet, että ropiniroli helpottaa motorisia oireita ja parantaa sekä unta että elämänlaatua levottomista jaloista kärsivillä potilailla.

Juhana E. Idänpää-Heikkilä

Miksi tyttövauva oksenteli? - osa II

Kolmen kuukauden ikäinen tyttö tuotiin lääkärin vastaanotolle oksentelun ja syömisvaikeuksien takia. Lapsen pituuskasvu ja suhteellinen paino olivat tavanomaiset, kokonaiskehitystaso oli hyvä, eikä poikkeavia löydöksiä havaittu. Tyttö nukkui yöt hyvin, mutta oksenteli ajoittain ja ulosti löysää ulostetta, joka oli toisinaan vihertävää. Vastaanotolla havaittiin, että lapsi vastusteli pullosyöttöä.

Kaija-Leena Kolho, Raili Kauppinen

"Kun se on jo yheksänkytviis vuottaki..."

Takana kuusi viikkoa hidastempoista, osin päämäärätöntä poukkoilua pitkin Euroopan eteläosia, aurinkoa, liikuntaa ja hyväntuulista seuraa.

Harriet Finne-Soveri

Anafylaksiailmoitukset vuosina 2000-2004

Vaikeat allergiareaktiot (anafylaksiat) ovat ali-ilmoitettuja.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Heidi Andersen, Mika Mäkelä, Tari Haahtela

Uusi työkalu hoidon laadun varmistukseen

Lääketieteellisten hoitomuotojen kiihtyvä kehitysvauhti asettaa suuret vaatimukset sekä hoitaville lääkäreille että hoidon laatua tarkkaileville viranomaisille.

Martti Virtanen, Jarkko Vasenius, Otto Lindberg Marja Niemi, Ilkka Saario

Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa - Osa 3

Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukeva työskentely mielenterveysongelmaperheissä on toteutunut huonosti, vaikka se monissa perusterveydenhuollon toimintasuosituksissa ja ohjeissa katsotaan tärkeäksi.

Liisa Pietilä

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha EAPC:n kannanotto on suomennettu

Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen EAPC:n virallinen kanta eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan hyväksyttiin kesäkuussa 2003. Alun perin kannan määrittävä asiakirja julkaistiin englanniksi Palliative Medicine -aikakauskirjan maaliskuun 2003 numerossa. Nyt asiakirja on saanut virallisen suomenkielisen muotonsa. Alkuperäisen version julkaiseminen sai aikaan maailmanlaajuista ja ponnekasta keskustelua, ja mielipiteet vaihtelivat huomattavasti - kaikkiaan lehti julkaisi 55 kannanottoa 32 maasta. Jo tämä osoittaa, miten monisärmäisestä ongelmasta on kyse.

Marilène Filbet, Lars Johan Materstvedt

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha: EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys

Vuonna 1991 Euroopan parlamentissa käytiin keskustelua eutanasiasta, ja tämä keskustelu nosti eutanasiakysymyksen esille kaikilla tasoilla Euroopassa. Tämän jälkeen Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (European Association for Palliative Care eli EAPC) johtokunta isännöi kokousta, jossa oli mukana myös kaksi asiantuntijaa ja jonka tavoitteena oli auttaa yhdistystä muodostamaan kantansa eutanasiaan. Asiantuntijat ja johtokunta laativat tämän jälkeen asiakirjan, ja vuonna 1994 EAPC antoi ensimmäisen julkilausuman (Regarding Euthanasia), joka julkaistiin EAPC:n virallisessa aikakauskirjassa European Journal of Palliative Caressa (1). Helmikuussa 2001 EAPC:n johtokunta pyysi asiantuntijaryhmää muodostamaan eettisten kysymysten työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella asiaa laajasti ja neuvoa yhdistystä sen mukaan.

Lars Johan Materstvedt, David Clark, John Ellershaw, Reidun Førde Anne-Marie Boeck Gravgaard, Hans-Christof Müller-Busch Josep Porta I Sales, Charles-Henri Rapin

Vieraan luovuttajan istukkaveren kantasoluvalmisteista myönteisiä kokemuksia

Lääkärilehden 37/2005 Ajassa-palstalla (s. 3594-6) kerrottiin näyttävästi, että "Suomessakin aletaan pian tallettaa napaverta. Yksityisestä kantasolupankista talletuksen saa vain omaan käyttöön." Haluan kommentoida uutista lyhyesti.

Riitta Kekomäki

Ei-kaupallinen istukkaveripankkitoiminta on jo vakiinnuttanut asemansa maassamme

Maailman ensimmäinen onnistunut istukkaveren (napaveri) kantasoluilla tehty luuytimen vaihto suoritettiin USA:ssa 1989. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen istukkaveren kantasolusiirto tehtiin puolestaan vuonna 1994 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalla, jossa näitä toimenpiteitä sittemmin on tehty yhteensä 17 kpl ja tulokset ovat olleet hyviä (1,2,3). Lapsuusiän vaikeita verisairauksia tahi syöpää sairastavien potilaiden sisarusten istukkaveriyksiköitä ryhdyttiin tallettamaan näiden vaikeasti sairaiden lapsipotilaiden hoitoa varten alkuvuodesta 1994, ja tämä toiminta jatkuu Hyksin Lasten ja nuorten sairaalassa edelleen. Lapsipotilaiden sisarusten istukkaveriyksiköiden tallettamista varten tarvittava tutkimustyö käsitti 120 vapaaehtoisen äidin istukkaveriyksiköt, jotka kerättiin vuosina 1993-94. Tämän tutkimushankeen keskeiset tulokset on julkaistu jo vuonna 1997 (4).

Kim Vettenranta, Ulla Pihkala