Keskivartalo-lihavuus kuriin!

Miehen vyötärön mitan ylittäessä 94 cm ja naisen 80 cm alkaa valtimotaudin vaara jo lisääntyä, varsinkin jos henkilöllä on lisäksi kohonut kolesteroli tai verenpaine. Jos miehen vyötärön mitta on metri ja naisen 90 cm, hälytyskellojen pitää soida. Sairastumisriski on kasvanut huomattavasti, jos mitat ovat edellisiä suurempia. Tätä sanomaa korosti niin 50-vuotispäiviään juhlinut Suomen Sydänliitto kuin viimeviikkoinen Maailman Sydänpäivä.

Ulla Toikkanen

Pohjanmaalla hartiavoimin töitä mielenterveyden puolesta

Pohjanmaalla tehdään hartiavoimin töitä mielenterveyden puolesta. Pohjalaisten mielenterveyttä selvittävästä kyselystä on saatu ensimmäisiä tuloksia, ja mielenterveystyön ja päihdehuollon kymmenvuotinen Pohjanmaa-hanke on juuri polkaistu käyntiin. Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä ovat meneillään Pohjalaiset masennustalkoot.

Suvi Sariola

Lastensuojelun tilastokeruu on kunnissa yhä käsityötä

Lähes 75 000 suomalaislasta on lastensuojelun asiakkaita. Avohuollossa heistä on 60 000 ja sijoitettuina 14 700. Avohuollon asiakasmäärä on kasvanut vuosittain kymmenisen prosenttia, sijoitusten määrä 1-6 prosenttia vuodessa.

Ulla Järvi

Vaikuttaako potilaan sukupuoli sepelvaltimotaudin hoitoon?

Suomalaiset miehet kuolivat 1970-luvulla liian usein parhaassa iässään sepelvaltimotautiin. Vaaratekijöiden edullisen kehityksen ja sittemmin parantuneen hoidon ansiosta keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana lähes 80 %. Samanlainen muutos tapahtui siinä sivussa naistenkin sepelvaltimotautikuolleisuudessa.

Juhani Airaksinen

Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen

Pitkäaikaistietoja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun on vähän. Tämän prospektiivisen pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on arvioida sepelvaltimotautiin sairastuneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sen muutoksia 8 vuoden seurannassa.

Hannele Lukkarinen, Maija Hentinen

Miksi naisen sepelvaltimotaudin diagnosointi on vaikeaa?

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin vanhempina kuin miehet, mutta sairaus on nykyään yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2000 naisten hoitoon kului Suomessa lähes 60 % sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyistä sairaalahoitopäivistä.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Perkutaaninen trakeostomia

Trakeostomia voi olla tarpeellinen avoimen ilmatien turvaamiseksi tai pitkäaikaisen ventilaattorihoidon toteuttamiseksi.

Tarja Randell

Liikunnan merkitys ikääntyneiden ihmisten toimintakyvylle ja avuntarpeelle

Liikunnan monipuolisista terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö - myös ikääntyneiden osalta.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Nitropäänsärky = terveet sepelvaltimot?

Kliinikoiden tietotoimiston mukaan potilaan rintavaiva ei todennäköisesti ole sydänperäinen, jos vaivaan otettu nitro aiheuttaa päänsärkyä. Nyt asiaa on tutkittu 118:n tuoretta rintakipuoiretta valittaneen potilaan otoksessa. Nitro helpotti rintavaivaa kymmenen minuutin kuluessa kaikilla potilailla, mutta aiheutti päänsärkyä 36 prosentille potilaista. Kaikille potilaille tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus kuukauden kuluessa nitrokokeilusta tavanomaisilla kliinisillä indikaatioilla. Kolmenkymmenen potilaan sepelvaltimoissa ei todettu ahtaumia ja 73 prosentilla heistä ilmeni nitropäänsärky, kun taas sepelvaltimotautisilla nitro aiheutti päänsärkyä vain 23 prosentilla potilaista. Näyttää siis siltä, että nitron vaikutuksesta terveemmät valtimot laajenevat enemmän pääkopan sisällä, ja nitropäänsärky kallistaa todellakin erotusdiagnostiikan vaakaa hieman ei-sepelvaltimoperäisen rintakivun suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astrosytooman postoperatiivinen sädehoito ei lisää elinaikaa

Matalasti malignin astrosytooman postoperatiivisen hoidon merkityksestä ei ole oltu varmoja. Tässä satunnaistetussa sädehoitotutkimuksessa 157 potilasta sai leikkauksen jälkeen 50-54 Gy:n sädehoidon. Toinen ryhmä (n = 157) jäi seurantaan. Heille sädehoito annettiin vasta taudin progredioidessa. Aika taudin etenemiseen oli 2 v pidempi niillä, jotka olivat saanet heti leikkauksen jälkeen sädehoidon (5,3 vs. 3,4 v). Elinaikaeroa ryhmillä ei ollut (7,4 vs. 7,2 v). Elämänlaatua ei tutkittu. Matalasti malignin astrosytooman sädehoitoa ei välttämättä tarvitse toteuttaa heti leikkauksen jälkeen. Seuranta on edelleen mahdollinen vaihtoehto. Leikkauksen jälkeen annettu sädehoito lisää tautivapaata aikaa, mutta ei elinaikaa.