Itsehoidon ja itselääkinnän kehittämisestä säästöjä terveydenhuollolle

Timo Klaukka ja Juhana E. Idänpään-Heikkilä kirjoittavat Lääkärilehdessä 33/2005 itsehoitolääkkeiden myynnistä päivittäistavarakaupoissa (s. 3144-5). Tarkastelussa käsitellään lähinnä myyntiosuuksia, myyntikanavia ja tuotevalikoimia kuluttajan näkökulmasta paneutumatta tarkemmin asian terveydenhoidolliseen puoleen ja koko siihen kokonaisuuteen, johon itsehoito ja itselääkintä vaikuttavat.

Merja Aaltonen

Terveyden edistämisestä kansantautien preventioon omatoiminnalla

Terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa löytyy jatkuvasti uusia ratkaisuja potilaiden tasapuoliseen ja pikaiseen palvelemiseen. Lääkäreitä palvelevat yhtenäiset Käypä hoito -suositukset. Ne nojaavat tieteellisiin tutkimuksiin, joiden mittana on kuolleisuuden aleneminen.

Gisela Gästrin

Suomella aktiivinen ote lastenlääkkeissä

Toimittaja Ulla Järvi kirjoittaa Lääkärilehdessä 34/2005 (s. 3226-27) tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta eli Euroopan unionissa valmisteilla olevasta lastenlääkeasetuksesta. Kirjoituksessa mainitaan, että Lääkelaitos on nimennyt lasten lääkkeet vaikuttamisensa painopistealueeksi EU:ssa.

Olavi Tokola, Maria Virkki

Kun lomasta ei tullut lomaa; Elämänhallinta tsunamin jälkeen

Matkaa oli valmisteltu melkein vuoden ajan. Syksyn tultua pitkän hektisen työputken päässä näkyvä mahdollisuus päästä Thaimaan lämpöön kahden viikon lomalle hyvien ystävien Anja-Tuulikki ja Eero Huovisen kanssa antoi voimia. Joulun lähestyessä oli hankittuna pino kiinnostavimpia syksyllä ilmestyneitä kirjoja, joita oli tarkoitus hiekkarannalla palmujen varjossa lukea. Ja rentoutua.

Simo Huhta

NICE:ltä ohjeet traumaperäisen stressihäiriön hoidosta

Englantilainen National Institute for Health and Clinical Excellence, NICE, julkaisi keväällä ohjeet traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisesta ja hoidosta. Ohjeiden perustana on systemaattinen katsaus traumaperäistä stressihäiriötä ja sen hoitoa koskeviin tutkimuksiin. Kahdella psykologisella hoidolla, traumakeskeisellä kognitiivis-behavioraalisella ja EMDR-psykoterapialla, todettiin olevan merkitsevä vaikutus aikuisten hoidossa ja niitä suositellaan. Lasten ja nuorten traumaperäisestä stressihäiriöstä on tehty vain vähän tutkimuksia, mutta samansuuntaiset suositukset voitiin antaa myös heidän hoidostaan.

Soili Poijula

Traumapotilaiden itseapuneuvonta - hyödyksi vai haitaksi?

Varhaisten interventioiden, mm. psykoedukaation, on esitetty vähentävän fyysisen loukkaantumisen jälkeisen psyykkisen häiriön todennäköisyyttä. Sheffieldin yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin itseaputiedon antamisen vaikuttavuutta.

Soili Poijula

Instrumenttien vaaratekijät

Lääketiede käyttää monipuolisesti instrumenttien ja tietotekniikan mahdollisuuksia. Tähän liittyy yllättäviäkin riskitekijöitä.

Erkki Karjalainen

Tapaus: Koululaisen rokottaminen - kenen luvalla?

Voidaanko 12-vuotiaalle koululaiselle antaa rokotus kysymättä lapsen omaa tai hänen vanhempiensa suostumusta vain sillä perusteella, että rokottaminen on yleisesti "maan tapa"? Eettisellä foorumilla pohdittiin kysymystä alaikäisen ja hänen vanhempiensa oikeudesta suostua tai kieltäytyä rokotuksista. Foorumi totesi, että vaikka rokotuksista tiedetään olevan hyötyä sekä potilaalle että muulle väestölle, on niistä oikeus myös kieltäytyä. Joka tapauksessa koteja tulisi informoida niin että vanhemmat ovat tietoisia rokotuksista.

Samuli Saarni

Järjestystä terveysvaikutusten arviointiin

Nyt kun terveyssektorin laajentumisen puhti alkaa olla lopussa, elelemme länsimaisessa terveydenhuollossa arvioinnin ja vastuun ottamisen aikaa. Menetelmien arviointi kansallisine arviointiyksikköineen täyttää Suomessakin jo kymmenen vuotta. Vastuun ottaminen puolestaan heijastuu muun muassa palveluverkon johtamisvastuun hajauttamisena, kasvavana itsenäistymisenä liikelaitoksineen ja uusina mittaamis- ja sopimuskulttuureina.

Martti Kekomäki

Tiiviisti sukupuolitaudeista

Kirjoittajat toteavat esipuheessaan ajan hengen olevan otollinen seksitauteja ja niiden ehkäisyä koskevalle tiedottamiselle. Oudolta, ja arvolatautuneelta lauseelta sen sijaan tuntuu seuraava: "ken suhtautuu myönteisesti vapaamieliseen seksiin, joutuu hyväksymään seksitaudit tähän liittyvinä tapaturmina". Mitä voisi sitten olla mahdollinen ei-vapaamielinen seksi? Tarkoittaisiko se ei-penetratiivista seksiä, itsetyydytystä ja tiukkaa kondominkäyttöä mahdollisessa penetratiivisessa seksissä? Silloin olisi parempi puhua turvaseksistä, koska se lienee ainoa tapa selibaatin lisäksi suojautua sukupuolitaudeilta, eikä sekään ole sataprosenttinen.

Leena Väisälä