WHO:n yleiskokous hyväksyi uuden Kansainvälisen terveyssäännöstön

– Uusittu Kansainvälinen terveyssäännöstö on aiempaa kattavampi. Se asettaa WHO:lle sekä sen jäsenmaille uudet vaatimukset ja toimintaohjeet tarttuvien tautien toteamiseen, epidemiauhan arvioimiseen ja raportointiin, toteaa asiantuntijalääkäri Li Ailan WHO:n Läntisen tyynenmeren aluetoimistosta, Manilasta.

Bikinikuntoon-kuurit lisäävät kuolemanvaaraa

– Tutkimustuloksiamme ei pidä tulkita niin, että laihtuminen tappaa lihavan! Lihavuuteen liittyviä sairauksia hoidetaan edelleen hallitusti laihduttamalla, tähdentää professori Aila Rissanen.

Uusi kansanterveyslaki pyrkii parantamaan työterveyshuoltoa

– Kyse on lähinnä siitä, että pienissä yksiköissä on vaikea varmistaa työterveyden osaamisen taso. Laki lähtee siitä, että kunnat voivat hyvin vapaamuotoisesti muodostaa työterveydenhuollon yhteenliittymiä, sanoo lääkintöneuvos Matti Lamberg.

Keikkalääkärien työehdoissa puutteita

Eräissä tapauksissa keikkalääkärille on maksettu sairausajalta vain puolta palkkaa sillä perusteella, että kiinteäksi sovitusta kuukausipalkasta puolet olisi niin sanottua suorituslisää. Suomen Lääkäriliiton lakimiehen Sami Lukkarisen mukaan käytäntö ei ole juridisesti mahdollinen. Kiinteää kuukausipalkkaa saavan lääkärin sairausajan palkka on laskettava koko palkasta.

Liikunnan vähentyminen murrosiässä saa tyttöjen painon nousuun

Tulokset osoittavat, että monet tytöt käytännössä jättävät kaiken liikunnan teini-iässä. Tutkijat kehottavat vanhempia, opettajia ja terveydenhuollon henkilökuntaa kiinnittämään erityistä huomiota tähän ja kannustamaan teini-ikäisiä tyttöjä liikkumaan.

Ruotsin terveydenhuollon kehittämishankkeessa laihat tulokset

Kiinteä hoitokontakti perusterveydenhuoltoon on 40 %:lla ruotsalaisista ja osuus on pysynyt samana hankkeen panostuksista huolimatta. Perusterveydenhuollossa on edelleen 400 lääkärin vajaus, kun tavoitteena on 1 500 asukkaan väestö lääkäriä kohti.

Etene varoittaa lisääntyvästä medikalisaatiosta

Lääketieteelliset diagnoosit ovat soluttautuneet sairaanhoidosta ihmisten arkiseen elämään. Tarpeet ja toiveet sekoittuvat keskenään, todetaan Etenen kannanotossa. Sen mukaan normaaliin elämään kuuluvat asiat määritellään helposti sairauksiksi, vaikka erilaiset mielialat vuorottelevat luonnollisesti ihmisten elämässä ilman, että niitä on leimattava lääkityksellä hoidettaviksi sairauksiksi.

Suomeen tarvitaan julkinen rekisteri kliinisiä tutkimuksia varten

Tiedon ja tieteen vapaus on lääketieteellisen hoidon perusta. Näyttöön perustuva lääketiede edellyttää meiltä omaa itsenäistä tutkimustoimintaa, jotta uusien hoitosuositusten pohjana olevan tutkimustiedon laatua - näytön vahvuutta - voidaan arvioida. Vain tutkimusten jatkuva julkinen kriittinen arviointi antaa terveydenhuoltojärjestelmälle mahdollisuuden hyödyntää lääketieteellistä tutkimusta täysipainoisesti. Terveydenhuollon eri sidosryhmien, teollisuuden ja tutkijoiden sekä potilaiden yhteisen edun mukaista on taata eettisten normien mukainen hyvä tutkimustapa ja tutkimustiedon vapaa julkaisuoikeus. On inhimillistä, että myönteiset tulokset kiinnostavat eri lailla kuin kielteiset, mutta julkaisemisen edellytyksenä ei saa olla tuloksen luonne. Julkaisupäätöksen on perustuttava tutkimuksen laatuun ja merkitykseen yhteisen tietopohjan kasvattamisessa ja uusien innovaatioiden luomisessa. Tutkimuksen rahoittajien omat taloudelliset intressit eivät saa nousta tieteellisesti merkittävien tulosten julkaisemisen esteeksi.

Seppo Pakkala

Finland behöver ett offentligt register för klinisk forskning

Frihet vad gäller information och vetenskaplig forskning är basen för medicinsk behandling. Evidensbaserad medicin kräver individuell, självständig forskning för att kvaliteten - den dokumenterade effekt som ligger till grund för nya behandlingsrekommendationer - skall kunna värderas. Bara fortlöpande offentlig kritisk bedömning av utförda undersökningar gör det möjligt för hälso- och sjukvårdssystemet att fullt ut dra nytta av medicinsk forskning. Det är ett gemensamt intresse för hälso- och sjukvårdens olika intressegrupper, industri och forskare samt patienter att god forskningssed och rätt att fritt publicera forskningsbaserad kunskap, som förankras i etiska normer, garanteras. Det är förståeligt att positiva resultat väcker ett annat intresse än negativa, men arten av resultat får inte vara en förutsättning för att de ges offentlighet. Beslut om publicering måste grundas på forskningens kvalitet och betydelse när det gäller att bredda den gemensamma kunskapsgrunden och berika den med innovationer. Enskilda ekonomiska intressen hos dem som sponsorerar forskning får inte utgöra hinder för att vetenskapligt betydelsefulla resultat publiceras.

Seppo Pakkala

Aatto Prihti: Husissa tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja

Husin suurin ongelma on koko ajan kasvavien paineiden ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien sovittaminen yhteen tavalla, joka ei missään olosuhteissa vaaranna hyvää hoitoa, määrittelee kauppatieteiden tohtori Aatto Prihti, joka keväällä valittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi.

Suvi Sariola