78107 osumaa

Herättääkö testosteronilaastari naisen seksihalut?

Munasarjojen poisto kirurgisesti tai toiminnan estyminen esim. syöpähoitojen vaikutuksesta aikaansaa varhaistuneen menopaussin. Munasarjojen toiminnan lakkaaminen pienentää seerumin testosteronipitoisuutta ja vähentää samalla naisen seksuaalista halukkuutta. Yhdysvalloissa tehdyssä satunnaistetussa, lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa selvitettiin testosteronilaastarihoidon vaikutusta seksuaaliseen aktiivisuuteen ja halukkuuteen.

Maira Palosuo

Miehen osteoporoosi

Luoja loi Eevan Aatamin kylkiluusta, mutta säilytti elimen luovuttajan luuston vastaanottajan tukirankaa vahvempana. Naisen luustoon verrattuna miehen luut ovat kookkaampia, niiden kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla (dual-energy X-ray absorptiometry, DXA) mitattu pinta-alatiheys on suurempi ja palkkirakenne säilyy paremmin menopaussimyrskyn puuttuessa. Periostin alainen luun rakentuminen jatkuu miehellä hautaan asti lisäten putkiluun ympärysmittaa ja luun lujuutta (1). Nerokkaasti Luoja teki Eevan estrogeenista Aatamin ominta androgeenia tärkeämmän miehen luun aineenvaihdunnan säätelijän (2). Mieskin kuitenkin murtuu, eikä vain mieleltään. Töölön sairaalassa vuonna 2004 hoidetuista yli 50-vuotiaista lonkkamurtumapotilaista miehiä oli 27 %. Nikamanmurtumia ilmaantuu tuhannesta yli 65-vuotiaasta miehestä 5-10:lle vuodessa, kun vastaavat luvut naisille ovat ainakin kaksinkertaiset (3).

Matti J. Välimäki

Näköalan paikka

Suomi ja me suomalaiset olemme muuttuneet. Entisen yleisurheilumenestyksen sijaan olemme saaneet kärkisijoituksia kilpailukyky- ja koulutusvertailuissa. Yleisen hyvinvoinnin saralla Suomen menestystä voidaan mitata esimerkiksi väestön eliniän pitenemisenä ja terveiden ikävuosien lisääntymisenä. Kaikista näistä saavutuksista, niin menneistä kuin nykyisistä, on aihetta olla ylpeitä. Kun elämme pidempään ja kun korkeaa koulutustasoa ja kilpailukykyä haettaessa syntyvyys ei riitä sopusuhtaisen väestörakenteen ylläpitämiseen, on keskeiseksi kysymykseksi noussut ikääntyvien kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Haaste on suuri, mutta sitä tuskin voidaan verrata niihin, joista edelliset sukupolvemme selvisivät.

Hannu Uusitalo

Masennuksesta toivutaan Prospektiivisen 6 vuoden seurantatutkimuksen tuloksia

Valtaosa psykiatristen syiden perusteella kirjoitetuista sairauspäivärahakausista aiheutuu masennuksesta, ja masennustila on myös yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy. Seurantatutkimuksia masennuspotilaiden työkyvystä, toipumisesta ja hoitovasteesta tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen Heli Koivumaa-Honkanen, Tommi Tolmunen, Jukka Hintikka

Lyhyesti: Vitamiinilisällä ei merkitystä infektioiden ehkäisyssä

Skotlantilaiseen infektiotautien ehkäisykokeiluun otettiin 910 yli 65-vuotiasta henkilöä. Satunnaistamisen jälkeen koeryhmä sai päivittäin 16 vitamiini- ja hivenaineen annoksen, joka korvasi 50-210 % suositellusta tarpeesta. Vitamiini- ja hivenainelisä ei vähentänyt terveydenhuoltoon infektiotautien vuoksi tehtyjä yhteydenottoja. Myös koehenkilöiden raportoimien sairauspäivien määrä sekä heidän kokemansa elämänlaatu olivat samat kuin lumevalmistetta nauttineilla. Infektioiden ehkäisemiseksi ei siis ole järkevää popsia pillereitä. Kuitenkin tarvitaan tutkimusnäyttöä vitamiini- ja hivenainelisän tarpeellisuudesta riskiryhmillä, esim. laitospotilailla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Sepelvaltimoahtaumat löytyvät pian TT-kuvauksella?

Tietokonekerroskuvauksen tekniikka kehittyy nopeasti. Uusimmissa 64-viipalelaitteissa päästään jo alle 0,5 mm:n kuvaustarkkuuteen, eikä tutkittavan sykkeenkään tarvitse olla kovin harva. Sveitsiläiset kardiologit tutkivat 67 varjoainekuvaukseen lähetettyä potilasta tietokonekuvauksella. He pystyivät arvioimaan kaikki yli 1,5 mm:ä suuremmat sepelvaltimohaarat. Yksittäiset ahtaumat löytyivät 94 %:n sensitiivisyydellä ja 97 %:n spesifisyydellä. Päähaarojen tyvialueilla menetelmä toimi virheettömästi. Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus alkaa olla valmis rajoitettuun kliiniseen käyttöön, kunhan menetelmän ongelmat ja rajoitukset ymmärretään. Päinvastoin kuin yleensä odotetaan, menetelmä ilmeisesti lisää varsinaisten varjoainekuvausten ja revaskularisaation tarvetta Suomessa, vaikka varsinaisten diagnostisten varjoainekuvausten määrä väheneekin.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat