77890 osumaa

En katt bland hermelinerna på sommarkurs

Den sista milen av den över 400 km långa resan gick på grusväg i en mycket kuperad och naturskön terräng. Sjön skymtade turvis på vägens båda sidor. Grönskan var bedövande riklig. Dammet virvlade upp bakom en framför körande bil. Trots luftkonditioneringen var det hett i solgasset. Mitt mål var en plats jag aldrig tidigare besökt, bara läst om i annonsen - Sinisen Saimaan Taideinstituutti på Himalsaari i Kristina (Ristiina) kommun, söder om St Michels. Varför? En kurs i akvarellmålning för läkare!

Birger Ch Sandell

In memoriam Tommi Tapio Sirviö 21.7.1950-30.6.2005

Työterveyslääkäri, maanviljelijä Tommi Tapio Sirviö kuoli vaikean sairauden murtamana Iisalmen sairaalassa 30.6.2005. Kuollessaan hän oli 54-vuoden ikäinen. Hän oli syntynyt 21.7.1950 Iisalmessa. Tommi Sirviö pääsi ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta vuonna 1970, asevelvollisuudesta hän vapautui reservin vänrikkinä 1971. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1978. Työterveyslääketieteen erikoislääkäri hänestä tuli 1989. Tommi Sirviön opiskeluun liittyi myös huomattava osuus psykiatrisia opintoja, hän toimi mm. neurologian poliklinikalla Kys:ssa, Harjamäen v.a. osastonlääkärinä, sekä v.a. huoltolääkärinä Iisalmessa. Työterveyslääkärinä hän toimi Iisalmessa jo 80-luvun alussa, sitten apulaislääkärinä Työterveyslaitoksella Helsingissä, mistä hän siirtyi Kemiran Kokkolan tehtaiden työterveyslääkäriksi vuosiksi 1984-1987. Iisalmen Työterveysaseman johtavaksi lääkäriksi hän palasi vuonna 1987 ja tätä virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka. Tämän lisäksi hän toimi Kelan Iisalmen asiantuntijalääkärinä, hoiti yksityisvastaanottoa Kannuksessa sekä Lääkäritalo Parannuksessa, jonka perustajaosakkaisiin hän kuului. Pitkään paikkakunnalla olleena hän tunsi yhtiöt ja henkilökunnat vuosien takaa. Hän seurasi kiinnostuneesti oman alansa kehitystä ja käytti tietojaan työntekijöiden ja yhtiöiden parhaaksi. Laajan koulutuksensa, taustansa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi hän pystyi näkemään ihmisten sairauksien ja työolosuhteiden laajat yhteydet. Hänen psykiatriset taitonsa liitettyinä ymmärtävään kuuntelijaan ja kokeneen kliinikon kykyihin tekivät hänestä erinomaisen lääkärin. Tommi Sirviö oli sielultaan ja sydämeltään lääkäri, mutta se ei ollut hänelle vielä tarpeeksi. Hän toteutti vanhaa Aristoteleen oppia, jonka mukaan onnellisuus ja tieto ovat ihmiselämän suurimmat päämäärät. Hän oli aidosti hyvä ihminen. Toinen Tommi Sirviön elämää voimakkaasti ohjaava tekijä oli Ylemmäisten Sirviön 1860-luvulta periytyvän sukutilan hoitaminen, joka määritti pitkälle hänen elämänsä kulkua, mm. paluuta Iisalmeen. Uuden avioliiton solmiminen Johanna Ehnquistin kanssa vuonna 1993, lasten Sonjan ja Samuelin syntyminen juurruttivat perheen tiukasti sukutilalle. Voimakkaita henkilösiteitä Tommi muodosti avoimen ja ehtymättömän positiivisen persoonansa kautta poikkeuksellisen helposti. Myös harrastustoiminnassa hän oli aktiivinen, mutta hyvin perhekeskeisenä ja lapsirakkaana hän oli kriittinen ajankäytölle. Hän suosi erityisesti järjestöjä, jotka tarjosivat mahdollisuuden kasvaa henkisesti hänen omien tiukkojen normiensa mukaan. Tällä polulla hänen saavutuksensa ovat ystävien keskuudessa laajasti tunnustettuja. Ystävän näkökulmasta lojaalimpaa, luotettavampaa ja avuliaampaa ystävää ei pysty kuvittelemaan. Hän oli aina valmis kuuntelemaan, auttamaan ja tukemaan. Koskaan Tommi ei tehnyt mitään vastapalveluksien toivossa vaan aidosti auttaakseen. Hänen tavassaan välittää ihmisistä kiteytyy yhdellä vastaansanomattomalla tavalla kristillinen etiikka. Tommi Sirviön poismeno koskettaa syvästi poikkeuksellisen laajaa joukkoa. Hän jättää jälkeensä oikean mallin elää, ottaa ja kantaa vastuuta. Hän jättää jälkeensä mallin puhdistautua liiasta itsekeskeisyydestä. Hän jättää myös jälkeensä hyvän ihmisen elämän kauniit muistot, mutta myös pohjattoman aukon joka sydämissä ja mielissä ei koskaan täyty.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030