Tiedon antaminen kriittisesti sairaan potilaan läheisille

Tiedon antaminen potilaan läheiselle tehohoitojakson aikana tiedetään tärkeäksi, mutta tutkimuksia siitä, mitä tietoa tulee antaa ja miten, ei juurikaan ole. Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa tarkasteltiin kriittisesti sairaan potilaan läheisen ja hoitavan henkilön yhteistyötä.

Heli Potinkara, Päivi Åstedt-Kurki

Oikaisu: Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Psykoterapian rahoituksessa on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, ja niinpä katsauksessamme Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään (Suom Lääkäril 2005; 60:2331-7) oli väärä tieto Kelan kuntoutusvaroin rahoitettavasta psykoterapiasta. Toisin kuin artikkelissa (s. 2336) todetaan, myös 16-25-vuotiailta edellytetään diagnoosin asettamisen jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävää psykiatrista hoitoa ennen kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan hakea. Pahoittelemme virhettä. (Lähde: www.kela.fi)

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Ménièren taudin erilaiset hoitomuodot

Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jossa esiintyy spontaaneja kiertohuimauskohtauksia, vaihtelevaa sensorineuraalista kuulon alenemaa, korvan paineen tunnetta ja/tai tinnitusta.

Hilla Levo, Timo Hirvonen

Onko sydämen vajaatoiminnassa sukupuolieroja?

Sydämen krooninen vajaatoiminta on merkittävä sairaalahoidon ja kuolleisuuden aiheuttaja.

Tiina Heliö, Maija Kaartinen

Alle 50-vuotiaan naisen sepelvaltimotauti - yleisen sairauden harvinainen muoto

Sepelvaltimotauti on harvinainen sairaus naisilla ennen vaihdevuosi-ikää, ja sairauden diagnostiikkaan saattaa liittyä vaikeuksia. Usein alle 50-vuotiailla on kyseessä yhden suonen tauti. Kuvaamme kaksi potilasta ja pohdimme varhaisen sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja diagnostiikkaa.

Jukka Lehtonen, Juhani Partanen

Lyhyesti: Rokote tehokas vyöruusuun

Suomessakin on kokeiltu rokotetta lasten vesirokon ehkäisyyn. Tässä tutkimuksessa käytettiin rokotteen vahvennettua versiota vanhempien ihmisten vyöruusun torjuntaan. Vyöruusuhan on samaisen vesirokkoviruksen uudelleen aktivoitumisen seurauksena syntyvä tauti, johon liittyy usein vaikeitakin ja pitkään kestäviä kiputiloja.

Heikki Arvilommi

Osteoporoosin takana lymyää myelooman alku

Myeloomalle on ominaista luuston haurastuminen ja murtumat, aivan kuten osteoporoosillekin, vaikka myelooma on toki harvinainen osteoporoosiin verrattuna. Tanskan Odensen yliopistosairaalan endokrinologinen osasto selvitti, kuinka monella osteoporoosiepäilyn vuoksi sairaalaan lähetetyistä potilaista oli seerumissaan monoklonaalinen komponentti tai myelooma.

Robert Paul

Demodex-punkki ja perioraalidermatiitti

Perioraalidermatiitti on pääasiassa nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla esiintyvä yleinen punoittava, näppyläinen ihosairaus. Sen yhtenä aiheuttajana pidetään ahkeraa kosmetiikan ja varsinkin kosteusvoiteiden käyttöä. Kortikosteroidivoiteet hämäävästi näyttävät rauhoittavan ihottumaa, mutta lopulta näiden käyttö pahentaa oireilua. Kasvojen normaaliflooraan kuuluvan Demodex folliculorum -punkin osuudesta kasvojen näppyläisissä ihosairauksissa on taitettu peistä.

Sirkku Peltonen

Välimeren ruokavaliolla lisää ikävuosia

Eurooppalainen ikääntyvien seurantatutkimus tuo lisää tieteellisesti vakuuttavaa näyttöä välimerentyyppisen ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimukseen otettiin noin 75 000 yli 60-vuotiasta henkilöä yhdeksästä Euroopan maasta. Tutkittavilla ei ollut lähtötilanteessa sydäninfarktia, aivohalvausta tai syöpää. Heidät jaettiin kymmeneen eri ryhmään sen mukaan, miten heidän ruokavalionsa muistutti ravintosisällöltään Välimeren maille tyypillistä ruokavaliota. Keskimäärin viiden vuoden seurannassa kuolleisuus oli sitä alhaisempi, mitä lähempänä välimeren tyyppiä ruokavalio oli. Tärkeää tuloksissa oli, että ne olivat samanlaisia eri puolilla Eurooppaa. Tutkimus valotti samalla erilaisten rasvalaatujen merkitystä terveydelle. Esim. ruotsalaisten välimerentyyppinen ruokavalio sisältää pääsääntöisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas kreikkalaisten käyttämä oliiviöljy sisältää lähinnä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.

Aulikki Nissinen

Vähentävätkö inhalaatiosteroidit sydäninfarktiriskiä?

Matala FEV1-arvo on yhteydessä kasvaneeseen verenkiertoelimistön sairausriskiin. FEV1-arvon ja riskin välillä näyttäisi olevan ikään kuin annos-vastesuhde. Voitaisiinko jotakin tehdä?

Hannu Puolijoki