Lisätietoa lääkkeiden tehosta lasten migreenin hoidossa

Lasten migreenin hoitotutkimuksista on tehty systemaattinen katsaus Hollannissa. Satunnaistettuja tutkimuksia löytyi 10, joissa oli yhteensä 1 575 lasta. Päävastemuuttujana oli päänsärky 1-2 tunnin kuluttua lääkityksestä. Kutakin lääkettä oli tutkittu pääsääntöisesti vain yksittäisissä tutkimuksissa, joten mitään varsinaista meta-analyysia ei pyrittykään tekemään, vain sumatriptaani-nenäsuihkeesta löytyi kolme lumekontrolloitua työtä. Lapset olivat keskimäärin 11,7-vuotiaita. Tulokset olivat varsin vaatimattomat: lumetta paremmin kipua hillitsivät parasetamoli (RR 1,5, 95 %:n lv 1,0-2,1), ibuprofeeni (RR 1,5, 95 %:n lv 1,2-1,9) sekä sumtriptaani-nenäsuihke (RR 1,4, 95 %:n lv 1,2 -1,7). Tehottomia olivat sumatriptaanitabletit sekä ergotamiini. Sumatriptaani-nenäsuihkeella sivuvaikutuksia oli selvästi lumetta enemmän, mutta onneksi useimmiten kyseessä oli vain paha maku.

Marjo Renko

Ylihoidammeko lievää astmaa?

Astman hoitoa on tutkittu viime vuosina innokkaasti, ja aivan viime aikoina ovat painoa saaneet inhaloitavaa steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria sisältävien yhdistelmävalmisteiden säännöllisen käytön tutkimukset. Lievän, harvoin oireilevan astman suhteen on kuitenkin kliinikolla toisinaan käsitys, että usein suositeltua säännöllistä hoitoa ei välttämättä tarvittaisi, ja potilaat itsekin ovat vähentäneet lääkityksen käyttöä omin päin.

Hannu Puolijoki

Nykykäsitys inkontinenssiproteesista

Virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettu proteesi on ollut käytössä yli 30 vuotta. Se on läpikäynyt monta eri kehitysvaihetta. Nykyisin käytössä olevaa mallia (AMS-800) on modifioitu viimeksi vuonna 1987. Laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella kontinenssi saadaan proteesilla aikaan 73 %:lle (61-96 %) hoidetuista. Laiteperäisiä komplikaatioita kehittyy 12 %:lle, varhaisesta infektiosta tai kudoseroosiosta johtuvia 4,5-67 %:lle ja myöhäiseroosiosta johtuvia 15 %:lle. Prostatektomian jälkeisen inkontinenssin hoidossa yli 90 %:lle saadaan aikaan toivottu tulos. Laite soveltuu parhaiten käytettäväksi ponnistusinkontinenssissa silloin, kun ongelman syy on sulkijalihaksen heikkous. Myös neurogeenisessa rakon toiminnan häiriössä se on indisoitu, kunhan ennen laitteen implantointia on varmistettu, että rakko on stabiili ja sen volyymi riittävä. Tarkka potilasvalinta on hyvän tuloksen tae.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Myös työstressi voi laukaista masennuksen

On epäselvää, missä määrin työrasituksen kaltainen normaali stressi laukaisee depressiota. Kanadalaisessa ei-depressiiviseen, työssä käyvään väestöön kohdistuneessa haastattelututkimuksessa selvisi, että ylimmässä stressiryhmässä masennusta esiintyi yli kaksinkertainen määrä muihin verrattuna. Monimuuttuja-analyysissä ylin työstressiryhmä säilyi riskiryhmänä. Muita masennuksen riskiä lisääviä tekijöitä olivat alhainen koulutus, pitkäaikaiset sairaudet sekä lapsuuden ja aikuisiän traumaattiset tapahtumat. Tutkimuksen tulosta arvioitaessa on huomattava, että tutkimus kohdistui masennuksen osalta terveisiin työntekijöihin ja että työstressi kohosi muiden tekijöiden huomioonottamisen jälkeen itsenäiseksi riskitekijäksi. Työstressin masennusta aiheuttava vaikutus ei kuitenkaan ole lineaarinen, vaan keskittyy korkeimman stressin ryhmään. Tämä havainto luo hyvät mahdollisuudet myös työolosuhteiden kehittämiseen siten, että työntekijät pysyvät mieleltään terveinä ja työkykyisinä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Jotain hyvääkin...

40-vuotias mies sairastui krooniseen myelooiseen leukemiaan ja hoidettiin asianmukaisesti kantasolusiirroin. 29-vuotiaasta hänellä oli ollut alopecia universalis. Kun siirrosta oli kulunut n. 7 viikkoa, karvoitusta ilmaantui parrankasvualueelle, silmäripsiin ja päälaelle. Immuunisupressiota jouduttiin keventämään puolen vuoden kohdalla ja karvoitus harveni jälleen. Kun immuunisuppressiota taas jatkettiin ja on jatkettu nyt pari vuotta, potilaalla on hiukset päässä ja hän kasvattaa normaalia partaa. Kaikkien ihokarvojen puuttumista on luultu hoidolle reagoimattomaksi tilaksi. Tapaus osoittaa, että parantumaton se ei kuitenkaan ole.

Robert Paul

Lääkkeitä päivittäistavarakaupoista - kokemuksia Norjasta ja Tanskasta

Itsehoitolääkkeitä on mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa myyty pitkään muuallakin kuin apteekeissa. Pohjoismaista tähän ovat päätyneet Tanska ja Norja, kumpikin tosin varovaisin askelin. Tähänastiset kokemukset näistä maista viittaavat siihen, ettei lääketurvallisuus ole pelätysti vaarantunut. Uudistuksen vaikutuksista tupakoinnin vähenemiseen ei ole tietoa. Asia tulee harkittavaksi Suomessakin lähikuukausina.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Triptaanit itsehoitovalmisteiksi Britanniassa?

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on käynnistänyt konsultaatiot triptaanien siirtämisestä itsehoitovalmisteiksi apteekkilaisten ohjauksessa. Perusteena on tarve aloittaa triptaanihoito äkillisessä migreenikohtauksessa mahdollisimman varhain, jolloin lääke tehoaa parhaiten. Apteekissa täytetään asiakkaan tilanteesta kaavake, jonka perusteella päätetään, saako triptaania ostaa ilman lääkärin tutkimusta. Mm. kohonnut verenpaine, valtimo-, sydän- ja maksasairaudet sekä rytmihäiriöt, epilepsia ja raskaus olisivat vasta-aiheisia käsikauppaostolle. Sumatriptaani (Imigran, GlaxoSmithKline) ja tsolmitriptaani (Zomic, AstraZeneca) ovat olleet Britanniassa käytössä noin 10 vuotta, eikä sanottavia haittavaikutuksia ole esiintynyt vasta-aiheita lukuun ottamatta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsin lääkekorvausmenettely remontissa

Kun Ruotsin lääkekorvausmenettelyä tarkistettiin vuonna 2002, kaikki markkinoille hyväksytyt lääkevalmisteet tulivat automaattisesti korvauksen piiriin. Samalla kuitenkin asetettiin eri lääkeryhmien korvauskäytäntöjä tarkasteleva asiantuntijaryhmä. Sen tuli arvioida, pitäisikö kaikki ennen vuotta 2002 hyväksytyt ja erityisesti hyvin vanhat lääkkeet säilyttää edelleenkin korvauksen piirissä. Arvioitavia lääkeryhmiä on kaikkiaan 49. Ensimmäinen arviointitulos julkaistiin kuluvan vuoden helmikuussa migreenilääkkeistä. Verenpaine-, astma-, masennus- ja yskänlääkkeiden arviointi on menossa. Vuonna 2006 julkaistaan arviot mm. kolesterolia laskevista lääkkeistä sekä tulehduskipu-, diabetes- ja eturauhasvaivojen lääkkeistä, raskauden ehkäisyvalmisteista ja menopaussiin liittyvien vaivojen lääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mifepristonin turvallisuus polttopisteessä

Raskauden keskeyttämiseen prostaglandiinihoidon ohella käytettävä synteettinen antiprogestageeninen steroidi mifepristoni (Mifegyne, Exelgyn Laboratoires) on joutunut Yhdysvalloissa ja EU-maissa erityistarkkailuun. FDA oli asiassa aloitteellinen perustuen viiteen fataaliin infektioon ja sepsikseen, jotka ilmoitettiin noin 460 000:n mifepristonia ja misoprostolia käyttäneiden joukosta. Myös EU-maissa on sen vuoksi kehoitettu lääkäreitä ilmoittamaan mahdollisista haitoista. Yhdysvalloissa asian katsotaan politisoituneen ja nousseen esiin abortin vastustajien tukemana. Tarkoituksena olisi poistaa valmiste käytöstä ja torjua ainakin sen myynti itsehoitovalmisteena. Samaa mieltä ovat myös monet republikaanisen puolueen senaattorit. Yhdysvaltojen lääkäriliitto (AMA) puolustaa voimakkaasti potilaiden oikeutta aborttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erimielisyyttä dekstropropoksifeenin vaarallisuudesta

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin, että dekstropropoksifeenin, ASA:n ja parasetamolin yhdistelmävalmisteet poistuvat käytöstä Ruotsissa lähinnä itsetuho- ja väärinkäyttötapausten vuoksi (SLL 2005;60:2468). Myös Britannia on päätynyt samaan, ja Suomessa oikeuslääkärit ovat pitäneet dekstropropoksifeeniä yhtenä vaarallisimmista lääkkeistä. Ranskan viranomaiset ovat nyt ottaneet selkeästi päinvastaisen kannan. Dekstropropoksifeenin yhdistelmävalmisteita on maassa yli 30, ja vuosina 1995-2003 valmisteiden käyttöön on liittynyt 62 kuolemantapausta eli keskimäärin seitsemän tapausta vuodessa. Maakohtaiset erot itsemurhakäyttäytymisessä ja väärinkäyttötavoissa sekä mm. rajoitukset lääkkeiden määrissä pakkausta kohti selittänevät osin vähäisemmät ongelmat Ranskassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä