78324 osumaa

Tutki vitiligolapsen kilpirauhanen

Vitiligoa eli iholle ilmaantuvaa pigmenttikatoa on noin 1 %:lla väestöstä. Vitiligon ajatellaan syntyvän autoimmuunimekanismilla, sillä potilailta on voitu osoittaa verestä vasta-aineita ja T-soluja, jotka regoivat melanosyyttien antigeenien kanssa. Toisinaan vitiligoon liittyy autoimmuunityreoidiitti, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet aikuisväestöön. Nyt julkaistu Kreikassa tehty tutkimus on selvittänyt autoimmuunityreoidiitin yleisyyttä vitiligoa sairastavien lasten keskuudessa. Tutkituista 54:stä vitiligoa sairastavasta lapsesta autoimmuunityreoidiitti löytyi 13:lta eli 24 %:lta vitiligopotilaista. Tämä oli 2,5 kertaa enemmän kuin ikävakioidussa noin 300 terveen lapsen kontrolliväestössä. Tutkimus ei paljastanut yhteyttä tyreoidiitin esiintymisen ja vitiligon tyypin (yleistynyt vai paikallinen) välillä. Vitiligon alkamisikään tai sen kestoon ei myöskään voitu osoittaa yhteyttä. Tyreoidiitti oli yleensä puhjennut vasta vaaleiden ihoalueiden ilmaantumisen jälkeen. Alle 12-vuotiaista tyreoidiitti löytyi pojilta kaksi kertaa useammin kuin tytöiltä. Yli 12-vuotiailla tytöillä sen sijaan tyreoidiitti oli kuusi kertaa yleisempi kuin pojilla. Kirjoittajat ehdottavat, että vitiligoa sairastavilta lapsilta pitäisi tutkia kilpirauhasvasta-aineet ja TSH vuosittain mahdollisesti vaivihkaa kehittyvän tyreoidiitin havaitsemiseksi.

Avioero johtaa masennusoireiluun - riitaisissakin liitoissa

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että parisuhteen päättyminen lisää eronneiden puolisoiden riskiä masennukselle. Toisaalta on väitetty, että riitaisan liiton purkautuminen on pikemmin helpotus kuin rasitus puolisoille. Englantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin vuoden ajan yli 8 000:ta naista ja selvitettiin heidän masennusoireilunsa. Seuranta-aikana 2,7 % tutkittavista päätyi eroon. Eron kokeneista 56 %:lla depressiivisyys lisääntyi, mutta 21 %:lla väheni. Ei-eronneilla noin kolmasosa tuli kumpaankin ryhmään. Depressiivisyyden lisääntyminen oli suurinta naimissa olleilla, mutta avoliitossa olevilla muutos oli olematon. Jos liitto oli "harmoninen", depressiiviset oireet kohosivat enemmän kuin jos liitto oli ollut riitaisa, mutta riitaisankin eron jälkeen masentuneisuusoireet lisääntyivät merkitsevästi. Tutkimus vahvistaa aiempaa näkemystä, jonka mukaan avioero aiheuttaa enemmistöllä naisista masentuneisuutta. Pienellä osalla oireilu lievenee, mutta ehkä hieman yllättäen avoliiton särkyminen ei johtaisi depressiivisyyden lisääntymiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Suojaava avanne matalan peräsuolisyövän hoidossa

Suolisauman vuotaminen kuuluu vaikeimpiin leikkauskomplikaatioihin matalaa peräsuolen syöpää leikattaessa. Saumavuoto todetaan 3-30 %:lla leikatuista, ja se johtaa potilaan menehtymiseen 6-22 %:ssa tapauksista. Yleensä on suositeltu suojaavan ohut- tai paksusuoliavanteen tekoa, mikäli leikkaus on ollut hankala, kasvain on sijainnut matalalla tai jos potilas on huonokuntoinen. Huonona puolena on avanteen sulkuun liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuuskin.

Tom Scheinin, Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Hopeanitraattia kipeisiin aftoihin

Suun limakalvolle tulevat kipeät, toistuvasti ilmaantuvat aftat ovat joskus hankala hoito-ongelma. Aftat alkavat pienestä, punaisesta näppylästä, joka tuntien kuluessa kehittyy aristavaksi pinnaltaan nekroottiseksi haavaumaksi. Pienet aftat paranevat yleensä 7-10 päivän aikana. Aftojen hoitoon on kehitetty mm. kortikosteroideja ja paikallispuudutteita sisältäviä paikallishoitovalmisteita. Jos aftojen taustasyytä ei ole saatu selville ja potilaasi on jo ehtinyt kokeilla kaiken mahdollisen, harkitse vielä lapistusta. Tämän artikkelin kirjoittajat valmistivat tikun, jonka pää oli puhdasta hopeanitraattia eli lapista. He puuduttivat ensin aftan painamalla sitä lidokaiiniin kastetulla vanupuikolla ja sitten koskettivat aftaa lapistikulla muutaman sekunnin ajan. Jos haavauma-alue oli laaja, se "maalattiin" tikulla. Tämän jälkeen potilas huuhtoi suutaan vedellä 5 minuutin ajan. Lapistus poisti välittömästi aftan kivun, mutta paranemisnopeuteen hoidolla ei ollut vaikutusta.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Herkkä CRP yhteydessä ei-allergiseen astmaan

Reykjavikista, Upsalasta ja Tartosta kerättiin analysiin 1 289 astmaatikon verinäytteet ja niistä analysoitiin erityisesti herkän CRP:n pitoisuudet. Taustalla on ajatus siitä, että tämä voisi olla inflammaation merkkiaineena samaan tapaan kuin kardiovaskulaarisissa sairauksissa. Todettiin, että ruumiinpaino oli yhteydessä CRP:n pitoisuuteen (r = 0,41, p < 0,0001), kuten myös tupakointi (p = 0,02). Selvä yhteys todettiin myös CRP-pitoisuuden ja hengityselinoireiden kuten vinkumisen, rasitusastman ja yöllisen yskän välillä (p < 0,0001). Ei-allerginen astma oli selvästi todennäköisempi, jos potilaan CRP-arvo kuului ylimpään ryhmään, samanlaista yhteyttä ei todettu allergisen astman tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin suhteen.

Hannu Puolijoki

Keskustelu masennuslääkityksen turvallisuudesta jatkuu

Masennuslääkkeiden kulutus seitsenkertaistui Suomessa vuosina 1990-2004. Vanhukset, erityisesti naiset, ovat näiden lääkkeiden keskeinen käyttäjäryhmä. Masennuslääkkeiden käytön turvallisuudesta on keskusteltu viime kuukausina vilkkaasti. Pohdintaa ovat aiheuttaneet lasten ja nuorten masennuspotilaiden lisääntynyt itsetuhoisuus lääkehoidon yhteydessä sekä etenkin vanhuksilla SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyvä serotoniinioireyhtymän vaara.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Pertti J. Neuvonen

Vanha halpa perfenatsiini uusien neuroleptien veroinen

Yli 30 vuotta palvellut perfenatsiini (Suomessa Peratsin, Orion Pharma) oli skitsofrenian hoidon tuloksissa tasoissa uusien, nk. toisen polven neuroleptien kanssa Yhdysvaltojen kansallisen mielenterveyslaitoksen (National Institute of Mental Health, NIMH) julkaisemassa tutkimuksessa (CATIE). Skitsofreniapotilaita (n = yli 1 400) hoidettiin vaihtoehtoisesti perfenatsiinilla tai neljällä uusimmalla toisen polven neuroleptillä 57 hoitolaitoksessa 18 kuukauden ajan. Hoitojen tehot olivat tasoissa ja erot haittavaikutuksissa olivat vähäisiä, mutta olantsapiinilla verensokerin nousuja ja lipidimuutoksia ilmeni muita enemmän. NIMH toteaa tiedotteessaan, etteivät uudet neuroleptit tarjoa mitään merkittävää etua vanhaan lääkitykseen verrattuna, vaikka ovat noin kymmenen kertaa kalliimpia. Lääke tulisikin valita potilaskohtaisesti sen mukaan, mikä sopii ja auttaa parhaiten. Myös FDA saa sapiskaa, kun se on vaatinut lääkevalmistajilta vertailututkimuksia lumehoitoon, mutta ei vertailuja vanhojen ja uusien hoitojen välillä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat