Voimakas IgE-vaste maidolle imeväisiässä ennustaa hidasta toipumista maitoallergiasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, voidaanko ihopistokokeen ja seerumista mitatun maidolle spesifisen IgE-pitoisuuden avulla ennustaa toleranssin kehittymistä maidolle.

Sinikka Karppinen, Pertti Koskinen, Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Timo Klemola, Riitta Korpela, Timo Vanto

Miten suomalaiset kirurgit suojautuvat veriteitse tarttuvilta taudeilta?

Leikkaustilanteessa kirurgi voi saada veriteitse tarttuvan taudin. Tästä syystä kirurgit ovat alkaneet käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä ja silmien suojaamista leikkaustilanteessa. Myös rokottaminen hepatiitti B:tä vastaan on hyödyllistä ennaltaehkäisyä. Näiden keinojen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole ollut tietoa.

Pekka T. Jaatinen, Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Tero Laine

Hengitystieinfektioiden hoito terveyskeskuksessa - potilaan, lääkärin ja yhteiskunnan näkökulma

Hengitystieinfektiot aiheuttavat 25 % avohoidon lääkärikäynneistä, 80 % avohoidon mikrobilääkekäytöstä ja 40 % sairauspoissaoloista.

Mauri Jussila, Harri Sintonen, Irma Koivula, Jukka Lumio

Mahasyövän kehittyvä kirurginen hoito

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja.

Arto Kokkola, Tuula Kiviluoto, Jukka Sirén, Jorma Halttunen, Pauli Puolakkainen

Uusia näkymiä mahasyövän hoidossa

Mahasyöpä todetaan usein vaiheessa, jossa se on jo levinnyt lähikudoksiin ja lähettänyt etäpesäkkeitä.

Inkeri Elomaa, Mauri Kouri, Tuula Kiviluoto

Lyhyesti: Liikuntaresepti rintasyövän sairastaneille

Liikunta vähentää naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Toisaalta ylipainoisuus huonontaa rintasyöpäpotilaan ennustetta. Liikunta vähentää naishormonien pitoisuuksia veressä, mikä ainakin osittain selittää liikunnan suotuisia vaikutuksia.

Sirkku Jyrkkiö

Ohitusleikkaus yhä laaja-alaisen sepelvaltimotaudin ensisijainen revaskularisaatiomenetelmä?

Yhä suurempi osa vaikeaoireisista sepelvaltimotautipotilaista hoidetaan pallolaajennuksilla, varsinkin lääkeverkkoputkien tultua yleiseen käyttöön.

Juhani Airaksinen

Antenataalisesti saadusta glukokortikoidista ei juuri haittoja

Äidille annettua glukokortikoidihoitoa on käytetty hyvällä menestyksellä yli 30 vuoden ajan vähentämään keskosuuteen liittyviä keuhko-ongelmia. Kyseessä on paljon käytetty ja voimakkaasti vaikuttava hoito, jolla voisi odottaa olevan pysyviä jälkiseurauksia. Asia on nyt selvitetty verrattaessa 253:n sikiökaudella beetametasonialtistuksen saaneen henkilön ja 281 lumehoitotasoisen kortisoniasetaattiannoksen saaneen henkilön terveydentilaa 30 vuoden iässä. Koko, lipiditasot, verenpaine, plasman kortisoli, diabeteksen esiintyvyys ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat ryhmissä samat. Sokerirasituskokeen yhteydessä oli plasman insuliini beetametasonia saaneilla korkeampi ja 2 tunnin verensokeritaso matalampi. Löydös voi merkitä heidän taipumustaan aikuisiän insuliiniresistenssiin, mutta sen merkitys lienee kliinisesti varsin vähäinen.

Pertti Kirkinen

Oireileva astmaatikko tarvitsee säännöllistä riittävää lääkitystä

Astman hoidosta on taitettu peistä viime vuosina niin meillä kuin muualla. Hintaseikkojen lisäksi on pohdittu, riittääkö perushoitona pelkkä inhaloitava steroidi, pitääkö käyttää kombinaatiovalmistetta ja koska, ja voiko sen annoksia vaihdella ja kuinka?

Hannu Puolijoki

Neulahoito auttaa migreenissä

Saksalaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa selvitettiin akupunktion tehoa migreenissä. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää; neulahoito perinteisiin migreenin akupisteisiin (n = 145), neulahoito muualle kuin migreenin akupisteisiin (n = 81) ja odotuslistalle jäävät potilaat (n = 76). Akupunktion ja lumeakupunktion vaikutuksessa ei ollut eroa, mutta molemmissa ryhmissä päänsärkypäivien määrä väheni merkittävästi lähtötilanteeseen nähden ja verrattuna odotuslistalla oleviin potilaisiin. Akupunktioryhmässä päänsärkypäivien määrä väheni vähintään puoleen 51 %:lla potilaista, lumeakupunktioryhmässä 53 %:lla ja odotuslistalla olevista potilaista 15 %:lla 12 viikon kuluttua hoidon alusta verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Puutteistaan huolimatta tutkimus on huolella suunniteltu ja suoritettu. On tärkeää, että myös muiden kuin lääkehoitojen tehoa pyritään selvittämään kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tutkimus viittaa siihen, että neulottelu sinänsä auttaa migreenissä, mutta sen vaikutusmekanismit jäävät avoimeksi. Kyse voi olla lumevaikutuksesta, mutta se on selvästi suurempi kuin lääketutkimusten lumeryhmän hoitovasteet.

(Tp)