Työelämäasiantuntija: Työstä saa myös nauttia!

- Työstä puhutaan nykyisin kuin taudista, josta pitää parantua, harmittelee työhyvinvointikouluttaja Heikki Peltola.

Ulla Järvi

Edistysaskelia reumatologiassa

Konsultaatioon tulevien potilaslähetteiden määrällä mitattuna reumatologia edustaa varsin suurta osuutta sisätautien poliklinikkatoiminnassa. Yhteistyöstä sopiminen perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja alueellinen jatkuva koulutus ovat näiden monesti kroonisten sairauksien hoidossa avainasemassa.

Timo Möttönen

Turvonnut nivel - miten teen diagnoosin, miten hoidan?

Ennusteeltaan vaikein krooninen niveltulehdustauti on nivelreuma. Koska potilaan ennusteeseen voidaan vaikuttaa vain varhaisella ja tehokkaalla niveltulehduksen hoidolla, on diagnoosiin pyrittävä viivyttelemättä.

Riitta Luosujärvi, Markku Hakala

Miten perinteisiä reumalääkkeitä pitäisi käyttää nivelreuman hoidossa?

Nivelreuman hoitostrategiat ovat kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana yhä aktiivisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Markku Korpela, Pekka Hannonen

Milloin valitaan biologinen hoito reumasairauteen?

Käytössä olevat uudet biologiset hoidot vaikuttavat spesifisesti tulehdusreaktion keskeisiin välittäjäaineisiin estäen TNF-alfa:n (etanersepti, infliksimabi ja adalimumabi) tai interleukiini-1:n (anakinra) vaikutusta.

Anna Karjalainen, Marjatta Leirisalo-Repo, Timo Möttönen

Onko nivelreuman ennuste parantunut?

Nivelreuman ennusteen mittareina voidaan käyttää potilaiden toimintakyvyn, työkyvyn, vammaisuuden ja siitä johtuvan avuntarpeen muutoksia sekä nivelten radiologisia löydöksiä, taudista johtuvien komplikaatioiden hoitotarvetta ja kuolleisuutta.

Markku Kauppi, Oili Kaipiainen-Seppänen

Systeemiset sidekudostaudit ja käytännön lääkäri

Systeemiset sidekudostaudit ovat etiologialtaan tuntemattomia, kroonisia sairauksia, joiden kliininen kuva on hyvin monimuotoinen ja joissa esiintyy runsaasti immunologisia poikkeavuuksia.

Heikki Julkunen, Marja Hietarinta

Tiekartta vaskuliitteihin

Vaskuliittien tiekartassa tärkein sääntö on pysähtyä miettimään vaskuliitin mahdollisuutta yllättäen kehittyneessä ja hyppäyksittäin etenevässä yleisoireisessa monielinvauriossa, jonka voi selittää verisuonien seinämien vaurioilla.

Tom Pettersson, Yrjö T. Konttinen

Oikaisu: Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa

Lääkärilehden numerossa 15/2005 Lääkeinfo-palstalla käsiteltiin Alzheimerin taudin lääkehoitoa. Sivulla 1679 asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjiä kutsuttiin virheellisesti myös antikolinergisiksi lääkkeiksi. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien vaikutustapa on kuitenkin kolinomimeettinen eli antikolinergisyyteen nähden päinvastainen. Virhe tapahtui artikkelin kirjoittajista riippumattomista syistä. Toimitus pahoittelee virhettä.

Tapani Keränen

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki