FinOHTAn tuore raportti: Endoskooppisen sympatektomian tieteellinen näyttö puutteellista

Endoskooppisen sympatektomian tehoa liikahikoiluun ja punehtumiseen ei voida tieteellisesti luotettavasti osoittaa. Näin todetaan Stakesin alaisen terveydenhuollon menetelmiä arvioivan FinOHTAn raportissa.

Suomessa vähän tutkimustietoa adoptiolapsista Ulkomailta adoptoiduista valtaosa sopeutuu hyvin

Ulkomailta adoptoiduilla lapsilla on enemmän lähetteitä mielenterveyspalveluihin kuin ei-adoptoiduilla lapsilla, mutta suurin osa on kuitenkin sopeutunut hyvin. Ulkomailta adoptoidut lapset näyttäisivät, toisin kuin ehkä voisi olettaa, sopeutuvan ja selviytyvän paremmin kuin kotimaasta adoptoidut, jos mittarina käytetään käytösongelmia ja lähetteitä mielenterveyspalveluihin, osoittaa äskettäin JAMA:ssa julkaistu meta-analyysi (JAMA 2005;293:2501- 2515).

Suvi Sariola

Tyytyväisimmät asukkaat pienissä kunnissa

Ihmiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin alle 3 000 asukkaan kunnissa ja tyytymättömimpiä kunnissa, joissa on yli 45 000 asukasta KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselyn mukaan.

Ulla Toikkanen

Masennus yleistä nuorilla rikoksentekijöillä

Kliinisesti merkittävää masennusta esiintyy jopa yli 30 prosentilla nuorista rikoksentekijöistä, kun taas lieviä masennusoireita ilmenee 80 prosentilla heistä. Masennuksen riski on nuorilla rikollisilla 6-kertainen muihin nuoriin verrattuna. Masennus on rikoksen tehneillä tytöillä 3-5 kertaa yleisempää kuin rikollisilla pojilla.

Ulla Toikkanen

Onko aivohalvaus estettävissä?

Suomessa sairastuu vuosittain 14 000 henkilöä aivoverenkiertohäiriöön. Aivohalvaus on yleisin aikuisiässä vammautumista aiheuttava sairaus Suomessa. Aivoverenkiertohäiriöiden riski suurenee jyrkästi iän myötä, ja niiden ilmaantuvuus on yli 75-vuotiailla 100-kertainen 25-34-vuotiaisiin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhetessa aivohalvaukseen sairastuvien lukumäärän on siten arvioitu nopeasti kasvavan. Sairastuvuus aivohalvaukseen ja sen tappavuus ovat olleet Suomessa laskussa yli 30 vuotta.

Juhani Sivenius

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset Suomessa vuosina 1991-2002

Suomen aivohalvausilmaantuvuudesta ja -kuolleisuudesta tai aivohalvausten kohtaustappavuudesta ei ole julkaistua tietoa 1990-luvun lopulta eikä 2000-luvun alusta.

Pia Pajunen, Rauni Pääkkönen, Tiina Laatikainen, Helena Hämäläinen Ilmo Keskimäki, Marja Niemi, Hannu Rintanen, Veikko Salomaa

Aivohalvausriski verenpainelääkityillä avohoitopotilailla

Aivohalvauksen ehkäisy on kohonneen verenpaineen hoidon tärkein tavoite. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivohalvausriskiä ja lääkkeiden käyttöprofiilia avohoidon verenpainelääkitystä saavilla potilailla.

Kirsi Rantanen, Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Krooninen unettomuus ja sen lääkkeetön hoito

Unettomuus on normaali reaktio elämänmuutoksiin, mutta se pitkittyy herkästi, mikäli ihminen alkaa huolestua siitä.

Soili Kajaste

Suun infektiot ja ateroskleroosi

Krooniset infektiot ovat ateroskleroosin riskitekijä.

Jukka H. Meurman

Lyhyesti: Idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoitoon toivoa

Japanilaiset tutkivat nykymetodein varsin toivottoman idiopaattisen pulmonaarifibroosin hoidossa sokkoutetusti 107 potilaan kohdalla suun kautta otettavaa pirfenidonia (5-methyl-1-phenyl-2-[1H]-pyridoni). Lääkkeellä on kokeellisissa töissä saatu aikaan antifibroottisia vaikutuksia. Lääkkeen todettiin parantavan 6 minuutin rasitustestissä happisaturaatioarvoa sekä 6 että 9 kk hoidon jälkeen. Niin ikään VC koheni ja taudin pahenemisvaiheita esiintyi vain lumeryhmällä. Aktiiviin lääkitykseen liittyi huomattavia sivuvaikutuksia (mm. valoyliherkkyys, pahoinvointi, maksaentsyyminousut, jopa yksi hepatooma, joka lienee sattuma?). Protokollassa pysyminen oli kuitenkin sekä pir-fenidino- että lumeryhmässä samanlaista. Pääkirjoituksessa pohditaan tutkimuksen ongelmallisuutta mm. mitattavien parametrien osalta ja perätään laajaa monikansallista selvitystä aiheesta. Kysehän on ennusteeltaan maligniteettien luokkaa olevasta sairaudesta.

Hannu Puolijoki