Lyhyesti: Unideprivaatio stimuloi kortisolin eritystä

Nukkumisen esto eli unideprivaatio parantaa ohimenevästi masennusta, mutta sen vaikutusmekanismi on avoin. Koska masennuksessa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli on usein häiriintynyt, saksalaistutkijat mittasivat lääkkeettömien masennuspotilaiden kortisolieritystä ennen ja jälkeen unideprivaation sekä sen aikana. Unideprivaatio nosti merkittävästi kortisolin eritystä yön aikana. Niillä potilailla, jotka reagoivat positiivisesti unideprivaatioon, kortisolipitoisuus oli koholla vielä aamupäivänkin aikana, mutta ei niillä, joilla vastetta ei ilmaantunut. Näyttääkin mahdolliselta, että masennusoireiden lyhytaikainen väheneminen liittyy unideprivaation aiheuttamaan kortisolierityksen kohoamiseen. Joka tapauksessa unideprivaatio on uusi osoitus hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin merkityksestä masennuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarvitaanko urologisessa kirurgiassa toimenpideminimejä?

Mitä enemmän tiettyä toimenpidettä tehdään tiettynä ajanjaksona, sitä paremmat ovat tulokset. Viime aikojen tutkimusten valossa tämä väite pätee sekä sairaalaa että yksittäistä kirurgia koskien. Brittiläisellä, 307 urologille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin, minkä verran kukin teki neljän eri vaikeusasteen syöpäleikkauksia, kannattavatko kyselyn kohteena olleet toimenpideminimin käyttöönottoa näille leikkauksille, ja mikä sen pitäisi olla. Kysymyksiin vastanneista 75 % oli toimenpideminimien kannalla. Korkein kynnys asetettiin radikaalille prostatektomialle ja matalin radikaalille kystektomialle, johon kuului kontinentti diversio. Leikkausten määrä ja toimenpiteen monimutkaisuus vaikuttivat selvästi vaatimustasoon. Asettamalla kynnys omaa suoritustasoa korkeammalle osa urologeista viestitti epäsuorasti oman taitonsa rapistumisvaarasta.

Ossi Lindell

Sikiön ultraäänitutkimukseen ei liity pitkäaikaisvaikutuksia

Sikiön ultraäänitutkimuksia on tehty yli 30 vuotta. Tänä aikana ei menetelmään ole havaittu liittyvän haitallisia sikiövaikutuksia, mutta toisaalta turvallisuusnäkökohtiin suunnattuja tieteellisiä tutkimuksia on vähän. Ainoat poikkeavat löydökset, joiden selkeä yhteys sikiökautiseen ultraäänitutkimukseen tosin on edelleen kiistanalainen, ovat poikien vasenkätisyyden lievä lisääntyminen ja lasten lievästi alentunut syntymäpaino. Australialaiset tutkijat satunnaistivat 2 834 naista raskauden 16.-20.viikoilla intensiiviseen tutkimusryhmään, jossa sikiön kuvantaminen ja flow-mittaukset tehtiin viisi kertaa raskauden aikana, sekä ryhmään, jossa tutkimus tehtiin vain kerran. Perinataalinen hoitotulos sekä monipuolinen psykomotorinen lapsen kehityksen tutkimus tehtiin 1:n, 2:n, 3:n, 5:n ja 8 vuoden iässä, jolloin ryhmiä verrattiin logistisella ja lineaarisella regressioanalyysillä. Intensiivisen ryhmän lasten syntymäpituus oli 0,5 cm pienempi, mutta syntymäpaino ja päänympärys eivät eronneet toisen ryhmän vastasyntyneistä. Myöhemmin lasten koossa ei enää ollut eroja. Psykomotorinen kehitys oli myös sama molemmissa ryhmissä, paitsi intensiivisen ryhmän lasten lievästi alempi suorituskyky mitattaessa 1 vuoden iässä ELM scale-2-tulosta, jolla havainnoidaan varhaista kielellistä kehitystä ja vastetta ympäristöön. Myöhemmin ero hävisi, ja tutkijat otaksuivat sen johtuneen toistuvien ultraäänitutkimusten stimuloimasta intensiivisemmästä vuorovaikutuksesta lapsen ja vanhempien välillä.

Pertti Kirkinen

Serotoniinilääke voi aiheuttaa myös verenvuotoja

Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) ovat yleisiä ja turvallisina pidettyjä masennuslääkkeitä. Niiden käyttöön voi kuitenkin liittyä myös sivuvaikutuksia, joista hankalimpia ovat verenvuodot. Hollantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin runsaan 64000 masennuslääkkeen käyttäjän ja heidän verrokkiensa kohdalta sairaalahoitoon johtaneet verenvuodot. Niiden ilmaantuvuudeksi saatiin 4,9 tapausta 1 000 henkilövuotta kohti. Käytettyjen lääkkeiden kesken oli eroja, jotka näyttivät korreloivan niiden tehokkuuteen estää serotoniinin takaisinottoa. Alhaisen serotoniiniaktiivisuuden omaaviin lääkkeisiin verrattuna keskivoimakkaiden estäjien (esim. venlafaksiini, amitriptyliini ja fluvoksamiini) verenvuotoa aiheuttava riski oli 1,9-kertainen, kun vastaava riski voimakkailla estäjillä (esim. fluoksetiini, sertraliini, klomipramiini ja paroksetiini) oli 2,6-kertainen, vaikka muiden lääkkeiden vaikutus oli otettu huomioon. Lääkkeen serotoniiniaktiivisuus selitti peräti 50 % sairaalaan verenvuodon vuoksi joutumisen vaihtelusta. SSRI-lääkkeen ja verenvuodon välinen yhteys perustunee siihen, että verihiutaleilla, jotka kokkaroitumiseen tarvitsevat serotoniinia, ei ole omaa serotoniinituotantoa. SSRI-lääkkeen vaikutuksesta verihiutaleisiin syntyy serotoniinivajaus, jolloin ne eivät kokkaroidu, eivätkä siten aina kykene estämään verenvuotoa. Tämä ominaisuus voi olla hyödyllinen silloin, kun verisuonen sisäisen hyytymän riski on suuri. Toisaalta tulee siis ottaa huomioon myös SSRI-lääkitykseen liittyvä verenvuodon vaara, joka lisäksi on suurempi, jos potilas samanaikaisesti käyttää anti-inflammatorisia tulehduslääkkeitä. Nykyaikana ei liene harvinainen tilanne, että keski-ikäinen mies ehkäisee verisuonisairauksia pienellä päivittäisellä ASA-annoksella. Jos hän lisäksi sairastuu masennukseen ja saa tehokkaan lääkehoidon, voi mielialalääkkeen ja ASA:n kombinaatio muodostua hänelle ongelmalliseksi ellei peräti kohtalokkaaksi.

Raimo Kr Salokangas

Lääkemarkkinoinnin ohjeet tiukentuvat

Vuoden 2005 alussa tulee lääketeollisuuden omaehtoisiin Lääkemarkkinoinnin ohjeisiin muutoksia ja täsmennyksiä, jotka koskevat mm. lääkeyritysten järjestämiä koulutustilaisuuksia ja niissä noudatettavaa vieraanvaraisuutta sekä mainoslahjoja. Myös markkinoinnin yhteydessä annettavan tiedon sisällöstä ja väitteiden dokumentoinnista annettuja ohjeita on täsmennetty. Ohjeita rikkoneelle lääkeyritykselle määrättävä seuraamusmaksu voi olla tuntuvasti nykyistä suurempi.

Timo Klaukka - Tiina Aitlahti - Sirkka Aaltonen

Tukea malariarokotteen kehittämiseen

Britannian hallitus on päättänyt ostaa ennakolta 200-300 miljoonaa annosta kehitteillä olevaa malariarokotetta (Mosquirix, GlaxoSmithKline). Näin pyritään saattamaan kehittelytutkimukset loppuun. Malarian vaivaamissa kehitysmaissa terveydenhuollon resurssit ja ostokyky ovat rajalliset, mikä on vähentänyt yksityisen sektorin intoa investoida malariarokotteen tutkimuksiin. Yli 2 000 lasta käsittäneessä tutkimuksessa Mosambikissa Mosquirix vähensi malariasairastumisia 30 %, uusia infektioita 45 % ja fataaleja tapauksia 58 %. Rokote arvioidaan saatavan käyttöön vasta usean vuoden kuluttua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Imikimodi hyväksytty tyvisolusyöpään

Euroopan komissio on hyväksynyt imikimodin (Aldra, 3M Pharma) ensimmäisenä immunomodulaattorina ihon tyvisolusyövän hoitoon. Lääke stimuloi sytokiinien muodostumista. Sytokiinit avustavat infektoituneiden solujen eliminaatiossa. Aldra on ollut käytössä genitaalialueen visvasyylän hoidossa ja on hyväksytty äskettäin myös ihosyövän esiasteena tunnetun keratoosin hoitoon. Hyväksyminen perustuu mm. kahteen kontrolloituun vertailevaan tutkimukseen, joissa oli 364 tyvisolusyöpäpotilasta. Kuusi viikkoa kestäneessä hoidossa histopatologinen löydös parani 82 %:lla imikimodia saaneista potilaista, kun se lumehoitoa saaneista parani vain 3 %:lla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rytmihäiriöitä Alzheimerin taudin lääkkeistä

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) tiedottaa kolinesteraasityyppisten Alzheimerin taudin lääkkeiden, kuten donepetsiilin (Aricept, Pfizer), rivastigmiinin (Exelon, Novartis) ja galantamiinin (Reminyl, Janssen-Cilag ) käyttöön liittyneistä sydämen rytmihäiriöistä. Äkillinen tajunnan menetys, bradykardia, AV-blokki tai sydäninfarkti olivat yleisimpiä seuraamuksia yli 60:ssä rytmihäiriöinä ilmoitetussa haittavaikutustapauksessa. Australiassa lääkäreitä kehotetaan muistamaan kolinesteraasi-tyyppisten lääkkeiden mahdolliset rytmihäiriövaikutukset, välttämään näiden lääkkeiden käyttöä rytmihäiriöihin taipuvaisilla ja varomaan yhteiskäyttöä mm. beetasalpaajien, kalsiumkanavan salpaajien ja digoksiinin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca raportoi rosuvastatiinin haitat netissä

Erityisesti Yhdysvalloissa on käyty vilkasta keskustelua rosuvastatiinin (Crestor, AstraZeneca) haittavaikutuksista verrattuna muiden statiinien haittavaikutuksiin, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2004;59: 1517 ja 2510). Nyt yritys ilmoittaa raportoivansa viikoittain verkkosivuillaan (www.rosuvastatininformation.com) lääkkeestä maailmanlaajuisesti ilmoitetut haittavaikutukset. Samalla kerrotaan käynnissä olevista lääketutkimuksista. Näin yritys pyrkii tukemaan väitettään rosuvastatiinin turvallisuudesta. Tiettävästi tämä on ensimmäinen kerta kun lääkeyritys avaa valmisteensa haittavaikutushavainnot yleisölle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Älysiru ehkäisemään lääkeväärennöksiä

Piraattitoiminnan kohteiksi joutuneet lääketehtaat ovat yhteistyössä FDA:n kanssa käynnistämässä älysirukokeilua. Erektiolääke sildenafiili (Viagra, Pfizer), euforisoiva kipulääke oksikodoni (meillä Oxycontin ja Oxynorm, Mundipharma) sekä yksi GlaxoSmithKlinen väärennöksien kohteeksi joutuneista lääkkeistä saa pakkaukseen elektromagneettisen sirun, jonka avulla lääkevalmisteen kulkua voidaan seurata vaiheittain valmistajalta apteekkiin. Jos menettelyllä onnistutaan estämään väärennöksien myynti, arvioidaan sillä säästettävän vuosittain noin 200-400 miljoonaa dollaria.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä