Hallituksen kokous 10.12.2004: Uusi aluepäällikkö Mikkelin seudulle

Terveyskeskuslääkäri Johanna Salmio valittiin Lääkäriliiton uudeksi Mikkelin aluepäälliköksi liiton hallituksen kokouksessa 10. joulukuuta. Salmiosta tuli samalla liiton järjestövaliokunnan jäsen. Mikkelin vastuualue perustettiin vuosi sitten. Alueeseen kuuluvat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit.

Katja Patronen

Anttila jatkaa puheenjohtajana

Suomen Lääkäriliittoa luotsaava Pekka Anttila, 50, jatkaa liiton puheenjohtajana. Lääkäriliiton valtuuskunta valitsi hänet uudelleen puheenjohtajaksi syyskokouksessaan lauantaina 11.12.2004. Helsinkiläinen sisätautilääkäri Anttila on toiminut liiton puheenjohtajana vuoden 2004 alusta.

Katja Patronen

Lääkärit hylkäsivät neuvottelutuloksen - ponnistelut sopimuksen syntymiseksi jatkuvat

Suomen Lääkäriliiton hallitus hylkäsi viime viikon keskiviikkona kunta-alan lääkäreiden työehtoja koskevan neuvottelutuloksen. Sopimuksen hyväksyminen jäi kiinni yksityiskohtien tulkinnasta, joista pyritään kuitenkin pääsemään vielä yksimielisyyteen.

Tennislääkärit Itävallassa

34. World Medical Tennis Societyn (WMTS) järjestämät lääkäreiden tenniksen maailmanmestaruuskilpailut pelattiin elokuun viimeisellä viikolla Itävallassa, Pörtschachissa. Pörtschach on kuvankaunis kylä Wörthersee-järven rannalla etelä-Itävallassa, lähellä Italian ja Slovenian rajaa. Pelipaikkana toimineilla tenniskentillä on pelattu aikaisemmin mm. Davis Cupia ja seniorisarjojen MM-kisoja.

Antti Aho, Mikael Riska

Koliikki ei ole unihäiriö

29.10.2004 Turun yliopisto

Jarkko Kirjavainen

Vaikean hengitysvajaus-oireyhtymän kliininen kulku ja hengitysmekaniikan monitorointi

29.10.2004 Kuopion yliopisto

Silvia Ramos Nunes

Geneettisiä tutkimuksia tyypin 2 diabeteksesta painottuen erityisesti lihavuuteen ja mikrovaskulaarikomplikaatioihin

29.10.2004 Kuopion yliopisto

Katariina Sivenius

Työpaikoilla puututtava mielenterveysongelmiin nopeasti

Näin ehdottaa mielenterveyden häiriöiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhteyksiä pohtinut asiantuntijaryhmä. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että töihin paluuta varten rakennettaisiin vaihemalli, jolla psyykkisistä syistä johtuvalta sairauslomalta palaava työntekijä voi tulla töihin sillä panoksella, mikä hänellä on käytettävissä.

Rintasyövän sädehoito parantaa eloonjäämistä

Peton aineistossa sädehoito vähensi paikalliset uusimat 30 %:sta 10 %:iin. Paikallinen uusima ilmaantui keskimäärin viiden vuoden kuluessa, mutta sen vaikutus kuolleisuuteen näkyi vasta kymmenen vuoden kuluttua. Leikkauksen jälkeistä sädehoitoa saaneita potilaita oli 15 vuoden kuluttua elossa 4 % enemmän kuin niitä, jotka olivat jääneet tässä vaiheessa ilman sädehoitoa. Naisten yleisimmästä syöpäsairaudesta puhuttaessa tämä tarkoittaa valtavaa joukkoa. Pitkäaikaisia, kattavia epidemiologisia seurantoja tarvitaan hoidon tulosten ja haittojen seurannassa.

Verikokeesta pian apua rintasyövän diagnostiikkaan

Saksalainen tutkimusryhmä analysoi ennen rintaleikkausta otetuista seeruminäytteistä proteiiniprofiileja massaspektroskopian avulla. Tiedot sokkoutettiin ja niitä verrattiin histologisiin kudosnäytteisiin. Menetelmä erotteli lähes 90 %:n varmuudella rintasyövän tiehyensisäisen varhaisasteen (DCIS), varsinaisen rintasyövän ja terveen kontrollin. Tutkijat odottavat, että menetelmällä saataisiin verikokeista apua rintasyövän diagnostiikkaan ja seulontaan. He eivät kuitenkaan uskoneet, että verikoe voisi toimia ainoana seulontamenetelmänä. Mahdollisesti tämä menetelmä tulee hyödyttämään myös rintasyöpäpotilaan seurantaa. Tulokset on kuitenkin vielä varmistettava, ennen kuin menetelmä voidaan omaksua kliiniseen arkeen.