78096 osumaa

Lyhyesti: Perheen helikobakteerit

Helikobakteerin ajatellaan tarttuvan henkilöstä toiseen. Siten perheen jäsenillä pitäisi olla vatsoissaan samanlaiset bakteerit. Tästä on saatu aiemmin näyttöäkin. Nyt ranskalaiset tutkijat tyypittivät peräti 107 kantaa 6-henkisen perheen mahabiopsioista. Kaikki perheenjäsenet olivat oireisia, myös 2-14-vuotiaat lapset. Siten biopsiat olivat perusteltavissa. Molekyyliepidemiologinen tyypitys paljasti kaikilla perheen jäsenillä olevan sekainfektion. Perheessä oli kuitenkin osaksi samojakin kantoja, joka sopi hyvin perheen sisäiseen tartuntaan. Helikobakteerikannat olivat osaksi aasialais-afrikkalaista, eivät länsimaista heimoa, johtunee perheen algerialaisesta taustasta. Vaikka perheen sisäinen tartunta saikin vahvistusta näistä tuloksista, kertoo helikobakteerien kirjo perheen sisällä bakteereiden mutaatioista ja geenien vaihtokaupoista. Mahoissa käyvä geneettinen kuhina selittänee, miksi helikobakteeri on yksi kaikkein vaihtelevaisemmista bakteereista.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Ysköstutkimuksista lisäapua astmadiagnostiikkaan?

Kanadalaiset selvittivät, voisiko indusoitujen yskösten avulla parantaa ammattiastman diagnostiikkaa. Järjestelyyn kuului kahden viikon jakso työssä ja poissa työstä; tutkittiin PEF- ja muita ventilaatiofunktioita, metakoliinitestiä ja spesifisiä altistuskokeita, kirjattiin oireita ja lääkityskäyttöä. Jaksojen lopulla otettiin indusoidut yskösnäytteet. Koko sarjan kävi läpi 49 potilasta. Yskösten eosinofiilien tutkimisessa positiivisuuden rajoina pidettiin 1:n ja 2 %:n arvoja; 1%:n löydöksen vaatimuksen lisääminen PEF-seurannan antamaan informaatioon paransi diagnostiikan spesifisyyttä 18 %, 2%:n raja 27 %. Herkkyys nousi edellisessä tapauksessa 8 %, jälkimmäisessä laski 12 %. Tutkijat päättelivät, että indusoidun ysköksen tutkiminen kannattaa lisätä tutkimusarsenaaliin ja tällä yhdistelmällä voisi osin korvata altistustestiä (ellei ole juridisesti välttämätöntä varmentaa spesifistä aiheuttajaa, kuten usein allergeenien suhteen on).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Arpityrän korjauksen pitkäaikaistulokset

Monikeskustutkimuksessa leikattiin 181 potilasta keskiviivan arpityrän takia. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toisessa tyrä korjattiin ompelein ja toisessa verkolla. Mediaaniseuranta-aika oli ommelryhmässä 75 kk ja verkkoryhmässä 81 kk. Kymmenen vuoden kumulatiivinen uusiutumisriski oli ommelryhmässä 63% ja verkkokorjatuilla 32 %. Pienissä tyrissä ero oli vieläkin suurempi (67 ja 17 %). Ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa komplikaatioiden, kosmeettisen tuloksen tai tyytyväisyyden suhteen. Ommelryhmän potilailla oli kuitenkin merkittävästi useammin vatsan alueen kipuja. Johtopäätöksenä oli, että arpityriä ei pitäisi korjata pelkästään ompelemalla.

(Ts

Hypogonadismi, mitä se on?

Lääkärit ovat taipuvaisia määräämään testosteronihoitoa iäkkäille potilaille, joiden testosteronipitoisuus on lähellä viitearvoalueen alarajaa, varsinkin jos potilas haluaa itsepintaisesti hoitoa. Englantilainen tutkimusryhmä halusi selvittää, onko alaraja oikealla tasolla, pitääkö eri ikäryhmillä olla omat viitearvonsa ja mikä on painoindeksin, alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin vaikutus seerumin testosteronin ja luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuuksiin.

Ossi Lindell

Iäkkäiden lääkitys on usein vahvasti sedatiivista

Sedatiiveja eli väsyttäviä tai rauhoittavia lääkkeitä on paitsi perinteisissä psyykenlääkeryhmissä, myös monissa somaattisten sairauksien hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä. Lisäksi väsymys voi olla monenlaisten lääkkeiden haittavaikutus. Tällaista piilosedatiivisuutta ei aina tiedosteta. Tutkimme ilmiötä käyttäen aiemmin laatimaamme pisteytystä ikääntyneiden lääkityksestä. Huomattavalla osalla ikääntyneistä oli käytössään lääkkeitä, jotka rauhoittavat tai väsyttävät joko tarkoituksellisesti tai sivuvaikutuksenaan.

Tarja Linjakumpu - Sirpa Hartikainen - Timo Klaukka Hannu Koponen - Helinä Hakko - Kaisa Viilo, Marianne Haapea - Sirkka-Liisa Kivelä - Raimo Isoaho

Hyväksyttyjä uusia lääkkeitä

Euroopan lääkevalmistelautakunta Lontoossa on hyväksynyt kolme uutta lääkevalmistetta. Monoamiini oksidaasi-B:n estäjä rasagiliini (Azilect, Teva Pharma ja Lundbeck) on tarkoitettu Parkinsonin taudin hoitoon. Tsikonotidi (Prialt, Elan Pharma) on intratekaalisesti annosteltava analgeetti vaikeaan krooniseen kipuun. Kerran päivässä annosteltava emtrisitabiinin ja tenofiirin yhdistelmävalmiste (Truvada, Gilead Sciences) on HIV-lääke, joka on jo hyväksytty aikaisemmin Yhdysvalloissa.

Mitä uutta malarian estolääkityksessä?

Meflokiini on ensisijaisesti käytettävä estolääkitys klorokiiniresistentin malarian esiintymisalueilla, eli käytännössä suurimmalla osalla malaria-alueista. Ellei meflokiini sovi, on sen vaihtoehtona atovakonin ja proguaniilin yhdistelmä tai doksisykliini. Klorokiini tehoaa P. falciparumiin ainoastaan Väli-Amerikassa, Karibialla, Lähi-idässä ja tietyillä alueilla Aasiassa.

Heli Siikamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat