Duodecim-palkittu Kalle Aitasalo: Mistä työlle jatkajia?

- Kyllä meillä on klinikassa nuoria ja kiinnostuneita lääkäreitä, mutta joudun kyllä joskus sanomaan, ettei vielä lähdetä kotiin! naurahtaa Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkittu dosentti Kalle Aitasalo.

NIH rahoittaa suomalaistutkimusta rintasyövän ja ravinnon yhteyksistä

LT Sari Mäkelän tutkimusryhmä on saanut huomattavan apurahan Yhdysvaltain kansalliselta terveysvirastolta, NIH:lta. Turun yliopistossa toimivan ryhmän tutkimushankkeessa selvitetään rintasyövän ja ravinnon yhteyksiä. Nelivuotinen apuraha on suuruudeltaan noin 800 000 euroa.

Keliakia - rasvaripulista yleiseksi autoimmuunitaudiksi

Tulisiko koko väestölle tehdä keliakiaseulonta? Samuel Gee esitti vuonna 1888 kuvauksen keliakiaa sairastavasta lapsesta (1). Tilaan liittyivät vaikea malabsorptio ja rasvaripuli. Oppikirjan kuvat kakektisista keliakiapotilaista ovat jääneet mieleen, vaikka tiedetään, että tauti on usein lievä, vähäoireinen tai jopa kokonaan oireeton. Ei siis ole ihme, että vaikka keliakian todellinen esiintyvyys on noin 1 % (2), useassa maassa enintään joka 10. keliaakikko saa diagnoosin.

Pekka Collin

Keliakia - myös luuston tauti

Hoitamattomassa keliakiassa osteoporoosia tai osteopeniaa esiintyy keskimäärin joka toisella potilaalla.

Mervi Viljamaa - Katri Kaukinen - Harri Sievänen - Pekka Collin

Ketkä todella hyötyvät lipidilääkityksestä?

Tutkimustiedon mukaan suuren valtimotautiriskin ryhmään kuuluvat potilaat hyötyvät lipidilääkityksestä. Lääkitys kohdennetaan suuren riskin yksilöihin, ellei elämäntapojen muutoksin saada aikaan riittävää kokonaisriskin pienentymistä.

Matti J. Tikkanen

Jänteiden rasitusvammojen konservatiivinen hoito

Pitkittyneet jänteiden rasituskiputilat, eli rasitustendinopatiat, ovat liikunnanharrastajien ja toistotyötä tekevien yksi yleisimmistä ja kiusallisimmista ongelmista.

Pekka Kannus - Tero Järvinen - Teppo Järvinen, Jari Parkkari - Markku Järvinen

Autoimmuuni- maksasairaudet

Autoimmuunimaksasairauksien autoimmuunihepatiitin (AIH), primaarisen biliaarisen kirroosin (PBC) ja primaarisen sklerosoivan kolangiitin (PSC) syitä ei tunneta.

Seppo Niemelä

Lyhyesti: Influessarokotus ehkäisee myös yli 75-vuotiaiden kuolleisuutta

Influenssarokotuksen vaikutus kuolleisuuteen on ollut toistaiseksi epäselvä. Brittiläiseen perusterveydenhuollossa tehtyyn tutkimukseen otettiin lähes 25000 yli 75-vuotiasta henkilöä, joiden rokottaminen selvitettiin. Kuolleisuusseuranta ajoitettiin influenssasesonkeihin vuosina 1996-2000. Samoille ajanjaksoille laskettiin viikoittainen influenssaindeksi. Tulokset osoittavat, että rokottamattoman ryhmän kokonaiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä influenssan esiintymiseen väestössä. Yhteys oli suurinta kuolleisuuteen hengitystie-elinten tauteihin, mutta se havaittiin myös sydäntautikuolleisuudessa. Rokotetuilta näitä yhteyksiä ei löytynyt. Tutkimusasetelmalla pystyttiin eliminoimaan monet sekoittavat tekijät, joten nämä tulokset ovat aikaisempia, ristiriitaisia tutkimustuloksia luotettavampia.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Bivalirudiini sopii pallolaajennuksen yhteyteen

Antitromboottisen hoidon kehittyminen on parantanut sepelvaltimoiden pallolaajennuksen turvallisuutta. REPLACE-2-tutkimuksessa verrattiin suoraa trombiinin estäjää, bivalirudiinia, hepariinin ja glykoproteiininestäjän yhdistelmään yli 6 000 pallolaajennuspotilaan aineistossa. Valtaosa potilaista sai lisäksi klopidogreelia ennen elektiivistä toimenpidettä. Iskeemisiä tapahtumia esiintyi molemmissa hoitoryhmissä yhtä paljon sekä sairaalavaiheessa että vuoden seurannan aikana, mutta bivalirudiinihoito aiheutti vähemmän vakavia vuotoja. Ensi vuonna valmistuvassa AQUITY-tutkimuksessa selvitellään bivalirudiinin tehoa pallolaajennuksen tärkeimmässä indikaatiossa, äkillisessä sepelvaltimotautikohtauksessa.

Juhani Airaksinen

Onnistunut raskaus munasarjakudoksen siirron jälkeen

Voimakkaan solunsalpaajahoidon tai sädehoidon kaltaiset tehokkaat syöpähoidot johtavat usein ennenaikaiseen menopaussiin ja infertiliteettiin. Tämän takia on tutkittu, onko mahdollista säilyttää fertiliteetti ottamalla munasarjakudosta talteen ennen hoitoja ja siirtämällä pakastettuna säilytetty kudos takaisin onnistuneen hoidon jälkeen. Eläinkokeissa ja myös ihmisellä on todettu lantion sivuseinään tai ihon alle transplantoidun, yksilön oman munasarjakudoksen alkavan toimia pitkänkin pakastusajan jälkeen. Nyt lisääntymiskyky on onnistuttu ensimmäisen kerran palauttamaan. Potilas sai voimakkaan sytostaatti- ja sädehoidon Hodgkinin tautiin ja menetti samalla munasarjojensa toiminnan. Munasarjapaloja oli otettu laparoskopiassa pakastukseen ennen hoitojen aloittamista. Potilas toipui syövästä ja noin viiden vuoden kuluttua hänelle siirrettiin laparoskooppisesti omaa munasarjakudosta lantion sivuseinään. Samalla todettiin, että munasarjat olivat surkastuneet eivätkä sisältäneet primordiaalifollikkeleja. Viiden kuukauden kuluttua voitiin todeta ovulatoristen kiertojen olemassaolo ja follikkeli- ja keltarauhasmuodostus siirteen alueella. Säännöllinen menstruaatio alkoi myös. 11 kuukautta siirron jälkeen todettiin raskaus, joka eteni normaalisti ja päätyi terveen lapsen syntymään.

Pertti Kirkinen