77890 osumaa

Neuvosta otetaan kyllä vaarin...

Lontoolaisella ensiapupoliklinikalla selvitettiin, kuinka polikinikalle tulevien juopuneiden määrää voisi vähentää. Henkilökunta koulutettiin tunnistamaan alkoholin suurkäyttäjät ns. Paddingtonin testin avulla. Se on sekä nopea, herkkä että tarkka. Mukaan seulottiin jokainen mies, joka vähintään kerran viikossa joi vähintään 8 alkoholiannosta putkeen, naisilla rajana oli 6 annosta. Kaikille kerrottiin, että alkoholinkäyttö alkaa jo vaarantaa terveyttä. 5 240 seulotusta lopulta vain 599 satunnaistettiin mukaan. Perusongelman laadusta johtuen aineiston hävikki oli suurenpuoleinen. Koko vuoden seurattuja oli yhteensä 384. Verrokeille annettiin valistuslehtinen viinan vaaroista ja interventioryhmä tapasi sen lisäksi sairaalan kokeneen alkoholineuvojan. Ensiapupalvelujen käyttöä seurattiin ja alkoholinkäyttö selvitettiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua.

Seppo Yt Junnila

Sopiiko endovaskulaarihoito vatsa-aortan aneurysmaan?

Vatsa-aortan aneurysman hoito proteesikirurgialla on erittäin hyvin dokumentoitu ja tehokas hoito. Kyseessä on kuitenkin iso leikkaus, potilaat ovat usein vanhoja ja heillä on paljon leikkausriskiä lisääviä liitännäissairauksia. Endovaskulaarinen toimenpide on oleellisesti kevyempi kuin perinteinen Y-proteesileikkaus, mutta pienempää toimenpidekuolleisuutta ei ole tähän asti osoitettu. Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa verrattiin endovaskulaarista ja avointa kirurgista hoitoa 345 elektiivisen potilaan hoidossa (DREAM trial). Aneurysman läpimitta oli vähintään 5 cm. Avoimen kirurgian ryhmässä oli merkitsevästi suurempi 30 päivän kuolleisuus kuin endovaskulaarihoitoryhmässä (4,6 % vs. 1,2 %). Kombinoitu leikkauskuolleisuus ja vakavan komplikaation riski oli myös suurempi avoimen kirurgian ryhmässä kuin endovaskulaariryhmässä.

Hannu Manninen

Lyhyesti: Munuaistuumorin luokituksen vaikutus jälkiseurantaan

Norjalaistutkijat totesivat 305 potilasta käsittäneen retrospektiivisen tutkimuksensa perusteella, että munuaiskarsinooman takia tehdyn, radikaalina pidetyn (pT1-4N0M0/pT1-4NxM0) nefrektomian jälkeen tauti metastasoi 29%:lla potilaista, keskimäärin 25 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Metastasointi oli merkittävästi yleisempää perinefrisiin kudoksiin (pT3) ulottuvissa tuumoreissa verrattuna munuaiseen rajoittuviin tuumoreihin (pT1-T2). Yli 10 vuotta seuratuista 66 potilaasta tauti residivoi 9,1 %:lla. Metastaasi paljastui rutiiniseurannassa 35%:lla ja oireitten perusteella 65%:lla potilaista. Yleisimmät metastasointikohteet taudin paikallisen residivoinnin ohella ovat keuhkot, luusto, maksa ja aivot.

Ossi Lindell

Kliininen lääketutkimus Suomessa - kokemuksia ja kehittämistarpeita

Lääketutkimusten tekemisellä on Suomessa pitkät perinteet. Silti kehitettävää löytyy vielä. Lääketutkimusten asiakirjoista on löydetty puutteita, jotka liittyvät erityisesti tutkittavalle annettavaan informaatioon, tietoon perustuvaan suostumukseen, tutkittavien turvallisuuteen ja tutkimussuunnitelmiin. Tutkijalääkärit ja lääketeollisuus arvostelevat erityisesti tutkimusten aloittamisen työläyttä ja byrokratiaa sekä julkisen terveydenhuollon välinpitämätöntä suhtautumista tutkimukseen.

Tuija Keinonen - Veijo Saano - Timo Klaukka

Rahat rokotukseen tai henki?

Yhdysvaltojen tautien valvontakeskuksen (CDC) asiantuntijakokouksen on päätettävä, kustannetaanko noin 40 miljoonalle 11-20 vuotta vanhalle kansalaiselle uusi kallis meningiittirokotus. Yhden henkilön rokotus maksaa 80 dollaria. Lähes 3000 kansalaista sairastuu vuosittain meningiittiin, 300 heistä kuolee ja 600 saa pysyviä vaurioita. Laskelmallinen yhden potilashengen pelastamisen hinta rokotuksen avulla olisi noin 1 milj. dollaria. Uuden rokotteen (Menectra, Aventis Pasteur) väitetään tarjoavan pitkäaikaisen suojan, kun taas käytössä olevan halvemman rokotteen (Menomune) suoja kestää muutaman vuoden ja sen teho on heikko lapsilla. Uudet hoidot ja rokotteet ovat tulossa huippukalliiksi, ja terveystaloustiedettä käytetään yhä enemmän päätettäessä niiden kohtalosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mahahappolääkkeet altistavat keuhkokuumeelle?

Hollanissa terveydenhuollon tiedostossa (Integrated Primary Care Information, IPCI) tehty tutkimus toteaa, että paljon käytetyt mahan suolahapon eritystä estävät lääkkeet, kuten ranitidiini, famotidiini, simetidiini, omepratsoli, esomepratsoli, pantopratsoli, lansopratsoli, nitsatidiini ja rabepratsoli, altistavat käyttäjänsä pneumoniaan. Muita lääkkeitä käyttäviin verrattuna riski on noin kaksinkertainen, mutta kuitenkin harvinainen. Iäkkäillä, astmaatikoilla ja kroonisia kehkosairauksia potevilla vaara oli suurin. Happo nujertaa taudinaiheuttajia mahassa ja hapon väheneminen suosii mikrobien lisääntymistä. Regurgitaatiossa, jonka estoon em. lääkkeitä mm. käytetään, taudinaiheuttajat livahtavat hengitysteihin ja johtavat keuhkokuumeeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Italiaan uusi lääkevalvontavirasto

Toimintansa juuri aloittanut Italian lääkevirasto (Agenzia Italiana del Pharmacol, AIFA) arvioi lääkkeiden myyntilupahakemukset ja lääkkeiden hinnat sekä niiden korvauskäytännöt. Se valvoo myös lääkkeiden haittavaikutuksia, kliinisiä lääketutkimuksia sekä huolehtii lääkeinformaatiosta ja tarkastustoiminnoista. Velvollisuudet ovat siten laajemmat kuin ehkä minkään muun EU:n jäsenmaan vastaavan viraston. Terveysministeriö valvoo lääkevalvontaviraston toimintaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusten rekisteröintivelvoitteesta laki?

Yhdysvaltojen kongressille jätetty lakiehdotus velvoittaisi sakon uhalla ilmoittamaan kaikki kliiniset lääketutkimukset valtion ylläpitämään tiedostoon (www.clinicaltrials. gov). Eettinen toimikunta ei hyväksyisi tutkimusta ellei se ole rekisteröity, ja tutkimuksen päätyttyä tulokset tulisi saattaa tietoon vuoden kuluessa. Lakiehdotus juontuu äskettäin paljastuneista lasten depressiosta tehtyjen, kielteisiin tuloksiin päätyneiden lääketutkimusten piilotteluista (SLL 2004;59:3053,3761 ja 3839) ja sillä pyritään tutkimusten suurempaan läpinäkyvyyteen, mikä hyödyttäisi lääkäreitä ja potilaita hoitopäätöksien tekemisessä. Yhdysvaltojen lääketeollisuus on kiirehtinyt vastustamaan lakiehdotusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viagralle kaksoisveli uuteen käyttöaiheeseen

Erektiolääke sildenafiilistä (Viagra, Pfizer) käynnistyi pari vuotta sitten (SLL 2002; 57:3274) tutkimus, jonka tulokset kohonneessa keuhkovaltimopaineessa ovat lupailemassa lääkkeelle uutta käyttöaihetta. Tälle sildenafiilivalmisteelle suunnitellaan uutta kauppanimeä ja tableteille uutta väriä. Näin pyritään välttämään sekaannukset lääkkeen määräämisessä ja toimittamisessa, ja ratkaisu avaisi mahdollisuuden myös uuteen lääkkeen hintaan. Kaikkiaan 278 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa 12 viikon hoito sildenafiilillä lisäsi sairautta potevien kävelyä kuudessa minuutissa lumehoitoa saaneisiin verrattuna noin 45-50 metriä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030