NIH rahoittaa suomalaistutkimusta rintasyövän ja ravinnon yhteyksistä

Mäkelän ryhmän tutkimus keskittyy muun muassa ravinnon tekijöihin, jotka vaikuttavat hormoniperäisten syöpien, rinta- ja eturauhassyövän, syntyyn ja etenemiseen. NIH:n rahoittamassa tutkimusprojektissa keskitytään naisen elämän varhaisvaiheisiin. Projektissa on mukana useita tutkimusryhmiä, jotka tutkivat esimerkiksi ravintorasvojen, fytoestrogeenien, raskasmetallien sekä A- ja D-vitamiinien suoraa tai epäsuoraa vaikutusta maitorauhaseen ja syöpäriskiin aikuisena.

Genomiprojekti pienentää arvioita ihmisen geenimäärästä

Yhdysvaltain kansallisen terveysviraston NIH:n alaisen National Human Genome Research Instituten johtaja Francis S. Collins muistuttaa, että vain vuosikymmen sitten useimmat tiedemiehet uskoivat ihmisen geenimäärän olevan 100 000.

Viidesosalle uusintaleikkaus rintaimplanttileikkauksen jälkeen

Noin viidesosalle naisista tehtiin ainakin yksi uusi kirurginen toimenpide keskimäärin kymmenen vuoden seuranta-aikana. Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimuksessa oli mukana 685 naista, jotka olivat hankkineet kosmeettisista syistä rintaimplantit Suomessa vuosina 1968–2002.

Uusi lääke erityiskorvattavaksi

Lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt uutta lääkeainetta sisältävät valmisteet erityiskorvattaviksi vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa. Levetirasetaamia sisältävät Keppra-lääkevalmisteet tulevat ensi helmikuun alusta lähtien erityiskorvattaviksi paikallisen ja muun vaikeahoitoisen epilepsian hoidossa.

Stakesille keskus Jyväskylään?

Työryhmä ehdottaa, että toiminta käynnistettäisiin täyttämällä vapautuvia virkoja vähitellen Jyväskylään. Vuosikymmenen lopussa henkilöstöä olisi 15.

Lääketiede on kaikkein luotettavin tieteenala

Tiedebarometri 2004 piirtää jälleen kuvan tieteestä kiinnostuneista ja siihen vankasti luottavista suomalaisista. Kansan syvät rivit luottavat varsinkin lääketieteen kykyyn voittaa sairauksia. Edes viime vuosien ”rötöstelyt” eivät ole horjuttaneet luottamusta; lääketiede nappaa ykköstiloja usealla eri mittarilla. Lue lisää Lääkärilehden 5.11.2004 (45/2004, s. 4346-48) ilmestyvästä numerosta.

Jatkuuko myyräntyö EVO-rahoituksessa?

Valtio on tukenut 1950-luvun lopulta lähtien sairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa. Velvoite tähän on viimeksi kirjoitettu erikoissairaanhoitolakiin, jonka 47. pykälä:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimuksesta. Vuoteen 1993 saakka valtio maksoi erityisvaltionosuutta, josta lyhennys EVO on peräisin, suoraan yliopistosairaaloille. Korvaus määritettiin prosentteina näiden sairaaloiden käyttömenoista. Vanhan järjestelmän voimassaoloajan viimeisinä vuosina korvaustaso oli 12 %. Vuonna 1993 valtion tuki muutettiin laskennalliseksi. Korvaus määräytyi sairaalassa tehtyjen tutkintojen (opetus-EVO) ja tieteellisten artikkelien ja väitöskirjojen perusteella (tutkimus-EVO).

Taito Pekkarinen

Fortsatt mullvadsarbete inom EVO-finansiering?

Staten har sedan slutet av 1950-talet understött sjukhusens undervisnings- och forskningsverksamhet. Denna skyldighet återfinns i lagen om specialiserad sjukvård där pykälä 47 lyder: ersättning av statsmedel betalas till samkommunen för ett sjukvårdsdistrikt i vilket det finns ett universitetssjukhus för kostnader som förorsakas av grund- och specialiseringsutbildning för läkare och tandläkare samt av hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå. Fram till år 1993 betalde staten specialstatsandelar och förkortningen EVO går tillbaka på systemet med statlig specialersättning direkt till universitetssjukhusen. Ersättningen uträknades som procent av sjukhusens driftskostnader. Under det gamla systemets sista år var ersättningsnivån 12 %. År 1993 blev statens stöd kalkylmässigt. Ersättningen bestämdes utifrån avlagda examina (undervisnings-EVO) samt vetenskapliga artiklar och doktorsavhandlingar (forsknings-EVO).

Taito Pekkarinen

Kipeä aihe pyrkii esille kaikkialla Vanhusten kaltoinkohtelun pelätään lisääntyvän

Vanhusten kaltoinkohtelusta on vasta hiljattain tullut Iso-Britanniassa julkinen keskustelunaihe, kertoo tuore Lancetin pääkirjoitus. Suomessa vanhusten oloista kotona ja laitoshoidossa on taitettu peistä pitempään, mutta aihe on silti edelleen arka. Vanhusten onnelaksi ei Suomesta vielä ole, sanovat asiantuntijat. Terveydenhuoltokaan ei ole viaton. Professori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhusten ylilääkitseminen täyttää meillä joskus jopa pahoinpitelyn kriteerit.

Liisa Koivula

Perheväkivalta jää usein piiloon

Vanhusten turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuollon maisteri ja gerontologi Kaija Viitakoski sanoo, että vanhusten huono kohtelu ja perheväkivalta ovat meillä edelleen äärimmäisen arkaluonteisia asioita.

Leena Koulu