78096 osumaa

Sydänjärjestön ryhmäohjaus keskittyy elintapamuutoksiin

Suomen Lääkärilehdessä 41/2004 (s. 3855-9) julkaistiin Marika Salmisen ym. tutkimus, joka oli otsikoitu Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun. Artikkelissa kuvattu ohjelma ei parantanut elämänlaatua, päin vastoin elämänlaatu heikkeni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Koska artikkeli on joissakin yhteyksissä herättänyt - ehkä otsikoinnin harhaanjohtamana - epäilyn sydänjärjestön ryhmäneuvonta- ja kuntoutustoiminnan vaikuttavuudesta, on paikallaan muutama tarkennus.

Ulla-Riitta Penttilä, Hannu Vanhanen

Preventiosta, hoidosta ja kuntoutumisesta tarvitaan näyttöjä iäkkään väestön kohdalla

Terveyspalvelupäällikkö Ulla-Riitta Penttilä ja ylilääkäri Hannu Vanhanen moittivat artikkelimme (Marika Salminen ym. Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun, SLL 41/2004, s. 3855-9) otsikointia harhaanjohtavaksi, koska siinä on käytetty sanoja sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelma. Jo lyhennelmässä kerrotaan kyseessä olleen Varsinais-Suomen Sydänpiirin järjestämän toiminnan. Tämä asia tuodaan erittäin selvästi esille aineistoa ja menetelmiä kuvattaessa. Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry on oma, itsenäinen sydänjärjestöksi rekisteröity yhdistys. Se siis on sydänjärjestö. Otsikointi ei ole harhaanjohtava. Jopa Penttilä ja Vanhanen käyttävät oman tekstinsä toiseksi viimeisessä kappaleessa käsitettä sydänjärjestö kattamaan maakunnalliset sydänpiirit, joihin heidänkin mukaansa Varsinais-Suomen Sydänpiiri kuuluu. Artikkelissa ei missään kohdassa väitetä toiminnan olleen Sydänliiton toimintaa, eikä sanaa Sydänliitto edes esiinny tekstissä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Valtakunnallisella arvioinnilla taattua laatua lääketieteen opetukseen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on viime aikoina käyty keskustelua ongelmalähtöisestä opiskelusta (PBL) ja oppimisen tasosta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (SLL 40, 42, 44 ja 46/2004). Haluamme tuoda tähän keskusteluun mukaan opiskelijanäkökulman, sillä aiemmista puheenvuoroista on ollut havaittavissa tietämättömyyttä opiskelun nykytodellisuudesta. Haluaisimme myös laajentaa keskustelua PBL vs. perinteinen opetus -linjoilta koskemaan opetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käytännössä. Oppimisen ja opetuksen taso ovat mielestämme koko Suomen lääkärikunnan asioita, sillä asiansa osaava tuore kollega on kaikkien ammatinharjoittajien etu.

Jonas Kantonen, Sari Vähäaho, Tuukka Tarvasmäki, Aki Uutela, Venla Kemppainen, Eino Palin, Laura Mäkitalo

Siltoja, ketjuja japutkenpäitä Cochrane Collaboraation 12.vuosikokous Ottawassa

Loka-marraskuun vaihteessa pidettiin Kanadassa kansainvälisen Cochrane-yhteisön vuosikokous. Teemana oli siltojen rakentaminen tutkijoiden, kliinikoiden, potilaiden ja päätöksentekijöiden välille. Kullakin ryhmällä on omat tiedon tarpeensa ja oma kielensä, ja kokouksessa esitettiin keinoja ylittää ne vedet tai kuilut, jotka ryhmiä erottaa. Toisena kielikuvana käytettiin tieteellistä tietoa suoltavaa putkenpäätä sekä kuinka saada se ja päätöksentekijöiden luotettavaa tietoa hamuava putkenpää kohtaamaan toisensa.

Iris Pasternack

Turhin, tyhmin ja vaarallisin tapa

Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin viisi miljoonaa ennenaikaista kuolemaa maailmassa. Suomessa tupakointiin kuolee vuodessa 6 000 kansalaista, pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä keuhkosyöpään. Tupakointi on ilmeinen terveysuhka, mutta myös toisten tupakansavulle altistuminen on vaarallista. Suomessa kuolee vuosittain noin 30 tupakoimatonta keuhkosyöpään ja 250 sydän- ja verisuonisairauksiin altistuttuaan ympäristön tupakansavulle.

Kari Reijula

Ilmoitusvelvollisuus iloksemme

Viime talvena käytiin kovaa vääntöä uudesta tieliikennelaista ja siinä olevasta lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta. Lääkärikansanedustajat vastustivat lakiehdotusta ja Lääkäriliiton valtuuskunta teki asiasta julkilausuman. Haluttiin kiinnittää huomiota erityisesti potilas-lääkärisuhteeseen kuuluvan vaitiolovelvollisuuden murtumiseen, ja toisaalta pelättiin, mihin ongelmatilanteisiin tällainen ilmoitusvelvollisuus johtaisi. Arveltiin ilmoitusvelvollisuuden pahimmillaan johtavan sanktioihin lääkäreitä vastaan. Ajoturvallisuutta haluttiin edistää, ja lakiin kaivattiin ilmoitusoikeutta. Vastustuksesta huolimatta ilmoitusvelvollisuuden sisältävä laki tuli voimaan 1.9.2004.

Susanna Wilén

Lääkärien pidettävä taitonsa ajan tasalla Kirkkonummella kokeiltiin säteilysuojelun verkkokurssia

Säteilytutkimuksia määräävän lääkärin on uusien säännösten mukaan päivitettävä säteilysuojelun taitojaan vähintään 0,2 opintoviikon verran joka viides vuosi. Ortopedin tai kardiologin on saatava samassa ajassa säteilysuojelun täydennyskoulutusta 0,5 opintoviikkoa ja radiologin, sädehoitolääkärin tai isotooppilääkärin 1 opintoviikko. Kirkkonummen terveyskeskuksen lääkärit kokeilivat ensimmäisinä Suomessa säteilysuojelun opiskelua internetissä.

Katja Patronen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat