Kohti savutonta yhteiskuntaa - lasten ja nuorten tupakointiin voidaan vaikuttaa

Lasten tupakointikokeilut ja tupakoinnin aloittaminen ovat sosiaalisia tapahtumia. Tupakointi on sitä yleisempää, mitä enemmän lähiympäristössä on tupakoitsijoita. Vanhemmat ovat tärkeitä, samoin ystävät ja muut aikuiset. Tupakoinnin vakiintumisessa ja jatkumisessa nikotiiniriippuvuus näyttelee keskeistä osaa.

Arja Rimpelä

Tupakoinnin ehkäisyohjelman vaikutukset Helsingin yläasteilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida koulu- ja yhteisöpohjaisen ehkäisyohjelman vaikutuksia yläasteikäisten nuorten tupakointiin.

Erkki Vartiainen - Marjaana Pennanen - Ari Haukkala, Kerttu Tossavainen - Riku Lehtovuori

Kun lapsen päätä särkee

Toistuvasta päänsärystä kärsivät lapset ovat avohoidon suurin lastenneurologinen potilasryhmä.

Raija Korpela

Lapselta tai nuorelta kuuluu sydämestä sivuääni - mitä teen?

Sydämen viattomien sivuäänten yleisyys on noin 50-kertainen synnynnäisiin sydänvikoihin verrattuna.

Markku Leskinen

Lyhyesti: Lihavuus lisää eteisvärinän vaaraa

Framinghamista kuuluu jälleen mielenkiintoisia uutisia. Yli 5 000:ta asukasta (keski-ikä 57 vuotta), joilla ei ollut lähtötilanteessa eteisvärinää, seurattiin noin 13 vuoden ajan. Asukkaat jaettiin painoindeksin mukaan normaali- ja ylipainoisiin sekä lihaviin. Seurannan aikana yli 500 asukkaalle ilmeni eteisvärinä. Se ilmaantui lihaville asukkaille puolet useammin kuin normaalipainoisille. Yhden painoindeksiyksikön lihominen lisäsi eteisvärinän vaaraa 4 % sekä miehillä että naisilla. Lehden pääkirjoituksen mukaan tällä vähäisellä lisäriskillä (assosiaatiolla) saattaa olla melkoista kansanterveydellistä merkitystä, koska lihavuuteen voidaan vaikuttaa elintavoilla ja toisaalta eteisvärinä on tärkeä aivohalvauksen vaaratekijä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Follikulaarisen lymfooman geenieksperssio ennakoi taudinkulkua

Follikulaarisen lymfooman kliinisen ennustearvion tueksi tarjotaan geeniekspression profilointia. Arvio on tarpeen, koska hitaasti etenevää tautimuotoa voidaan ensin vain seurata ilman hoitoa, kun taas huonon ennusteen potilas tarvitsisi tehokkaan hoidon jo alkuvaiheessa. 191 potilaan tuorenäytteestä tehtiin mikroarray-analyysi, jonka avulla tunnistettiin potilasryhmä, jonka elinaika oli keskimäärin 13,6 v. Huonon ennusteen ryhmässä elinaika oli vain 3,9 v. Molekulaariset muutokset havaittiin T-soluissa, makrofageissa ja dendriittisissä soluissa, ei siis pahanlaatuisissa B-soluissa. Diffuusissa suurisoluisessa lymfoomassa ja manttelisolulymfoomassa molekulaariset virheet ovat pahanlaatuisissa B-soluissa. Molekulaarisesti arvioiden follikulaarisen lymfooman luonne poikkeaa muista lymfoomista, ja ovathan nämä sairaudet kliinisestikin kovin erilaisia.

Sirkku Jyrkkiö

Lisää vaihtoehtoja sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Sydämen vaikean vajaatoiminnan hoito pohjautuu pääasiassa sydämen työn keventämiseen diureetein ja reniini-angiotensiini-aldoteronijärjestelmään vaikuttavin lääkkein. Myös sympaattista yliaktiivisuutta estämällä (beetasalpaajilla) saadaan helpotusta. Näiden mekanismien lisäksi myös endoteelin heikentynyt toiminta, typpioksidin heikentynyt tuotto ja lisääntynyt oksidatiivinen rasitus vaikuttavat epäedullisesti sydämen toimintaan ja hidastavat sydämen uudelleenmuovautumista vaikeassa vajaatoiminnassa. Alustavien tutkimusten mukaan vajaatoimintaa sairastavat, Yhdysvaltain mustaan väestöön kuuluvat potilaat reagoivat erityisen hyvin juuri tämän järjestelmän korjaamiseen tähtäävään lääkitykseen.

Robert Paul

FLIPI-pisteet follikulaarisen lymfooman ennusteen avuksi

Follikulaariset lymfoomat muodostavat noin kolmasosan kaikista aikuisten non-Hodgkin-lymfoomista. Keskimääräinen elinaika tässä potilasryhmässä on 10 vuotta, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Taudin hoitolinjat ovat vielä varsin epäselvät. Osaa potilaista vain seurataan ja osalle annetaan jopa suuriannoksista solunsalpaajahoitoa kantasolusiirron turvin. Tutkimukseen otettiin 4 167:n follikullariseen lymfoomaan vuosien 1985-1992 aikana sairastuneen potilaan tiedot. Viisi huonon ennusteen tekijää löydettiin: ikä yli 60 v, levinneisyys molemmin puolin palleaa (ST III-IV vs I-II), hemoglobiini alle 120 g/l, sairaita imusolmukealueita yli neljä, ja koholla oleva seerumin laktaatti-dehydrogenaasi (LD). Matalan riskin ryhmässä (pisteitä 0-1) potilaista oli elossa 70 % 10 vuoden seurannan jälkeen. Suuren riskin ryhmässä (pisteitä 3-5) potilaista oli tällöin elossa vain 35 %. Suuren riskin ryhmän keskimääräinen elossaoloaika on 5 v. FLIPI-pisteet on helppo määrittää. Sillä on merkitystä suunniteltaessa yksittäisen potilaan hoitoa. Matalan riskin potilaita on hoidettava säästävästi. Suuren riskin potilaille pitäisi etsiä tehokkaita hoitoja. FLIPI-pisteytys on huomioitava myös suunniteltaessa follikulaarisen lymfooman kliinisiä tutkimuksia.

Sirkku Jyrkkiö

UVA vai UVB - kumpi on syyllinen ihomelanoomaan?

Ihon palaminen auringossa jo lapsuudessa on yksi tunnetuista melanoomariskiä lisäävistä tekijöistä. Auringonvalon UVB-säteily aiheuttaa auringonpolttaman. Toisaalta melanoomariski on liitetty runsaaseen UVA-altistukseen, kuten esimerkiksi auringonpalvontaan aurinkovoiteiden turvin. Aurinkovoiteet suojaavat polttavilta UVB-säteiltä, mutta huonommin UVA-säteiltä. Kymmenen vuotta sitten Xiphophorus-kalalle saatiin aiheutettua melanooman kaltainen tuumori säteilyttämällä sitä UVA:lla.

Leena Koulu

Lyhyesti: LVH vähenee tehokkaalla verenpaineen hoidolla

LIFE-tutkimuksen kaikilla potilailla oli osallistumisen kriteerinä EKG:llä varmennettu vasemman kammion hypertrofia (LVH). Yhteensä 941 potilaan alaryhmässä seurattiin LVH:n muutoksia toistetuin kaikumittauksin lähes 5 vuoden ajan. Vasemman kammion massan pienentyessä potilaiden ennuste parani ja massan muuttumattomuus tai lisääntyminen ennakoi huonompaa kohtaloa. Ero todettiin sydäninfarktien, aivohalvausten, kaikkien sydän- ja verisuonitapahtumien ja kokonaiskuolleisuuden määrissä verenpaineen hoitotuloksesta ja hoitovalinnasta riippumatta. LVH on muista riippumaton vaaratekijä. Verenpaineen hoidossa kannattaa tavoitella myös sen aktiivista rajoittamista ja seurata hoidon tuloksellisuutta myös tällä mittarilla.

(Sytj)