Läkarna och läkemedelsindustrin - reglering eller löpsedlar?

I medierna har den senaste tiden en imponerande debatt förts om läkemedelsindustrins och läkarnas inbördes förhållanden. Det fundamentala budskap som förts fram i debatten innehåller just inte något nytt: läkarna påstås komma i åtnjutande av orimliga förmåner i form av lustresor, läckra middagar, firmapresenter och bidrag till fritidssysselsättningar när läkemedelsindustrin bjuder till för att främja försäljningen av sina läkemedel. Listigt uttänkt marknadsföring hävdas bland annat utmynna i att läkarna oberättigat och regelmässigt ordinerar sina patienter de nyaste och ofta dyraste medicinerna varefter patienterna och även samhället måste betala sin andel med hänsyn till lagstadgade läkemedelsersättningar. Enligt de mest smaklösa påhoppen blir vården av patienter marknadsstyrd och läkarvetenskapens ädlaste syften nonchaleras utan betänkligheter.

Taito Pekkarinen

Fysiatrian erikoisalalla liian vähän voimavaroja

Fysiatrian erikoisalalla on tavoitteena sairauksien ja vammojen seurauksena syntyvien toimintahäiriöiden ehkäisy, arviointi, hoito ja kuntoutus. Toiminnallisten vaurioiden ohella kuntoutussuunnitelmassa on usein otettava huomioon erilaisia psykososiaalisia tekijöitä ja toimintaympäristön vaikutus. Työnjako tulehduksellisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TULE) hoitavien reumatologien ja leikkaustoimintaan keskittyvien ortopedien ja neurokirurgien kanssa on melko hyvin selkiintynyt. Muun muassa selkäsairauksissa hoitolinja on pääosin konservatiivinen. Operatiivinen hoito tulee kysymykseen vain tarkoin rajatuissa tapauksissa. Suomalaisessa järjestelmässä neurologit huolehtivat useimpien neurologisten sairauksien kuntoutuksesta, poikkeuksena esimerkiksi selkäydinvammat, joiden hoito alkaa traumatologian osastolla, jatkuu sairaalan vaativan kuntoutuksen osastolla ja valtakunnallisessa erityisosaamiskeskuksessa.

Jouko J. Salminen

Hyökyaallosta lähti kokonainen ketju traumaattisia tapahtumia

Kaakkois-Aasian katastrofin aiheuttama trauma koostuu uhrien kokemasta useiden traumaattisten tapahtumien ketjusta, ja tapahtumaa leimaa tietynlainen käsittämättömyys, sanoo psykiatrian ylilääkäri Markus Henriksson Tilkan sairaalasta. Hän on hoitanut muutamia potilaita, jotka ovat olleet mukana Aasian katastrofissa.

Suvi Sariola

Lääkärit kiinnostuivat katastrofiavun tehtävistä

Kymmenet lääkärit eri puolilta Suomea ovat Kaakkois-Aasian katastrofin vuoksi tiedustelleet Suomen Punaiselta Ristiltä mahdollisuuksista työskennellä kansainvälisissä katastrofiavun hankkeissa.

Suvi Sariola

Kuntien varmistettava tuki sitä haluaville

Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut käyttöönsä tiedot Kaakkois-Aasian katastrofialueelta evakuoiduista, onnettomuudessa kadonneista ja kuolleista. Listasta voidaan antaa kunnille tietoja kunnassa asuvien katastrofin uhrien ja heidän läheistensä auttamiseksi. Päämääränä on varmistaa, että tukea tarvitsevat ja sitä haluavat saavat apua, esimerkiksi psykososiaalista hoitoa tai muita sosiaali- ja terveyspalveluja.

Suvi Sariola

5 000 brittivirkamiestä tutkittiin Sairaana työskentely lisää sydäninfarktiriskiä

Sairaana töihin tulevalla työntekijällä on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti verrattuna työtoveriin, jonka terveydentila on samanlainen mutta joka jää kotiin potemaan. Kaikkiaan 5000 brittivirkamiehen terveyttä ja sairauspoissaoloja selvittänyt tutkimus nostaa esiin mielenkiintoisen riskijoukon: usein johtavassa asemassa olevat miehet, jotka tunsivat olevansa ylirasittuneita tai raportoivat, ettei heidän terveydentilansa ole hyvä, mutta jotka eivät olleet päivääkään pois töistä sairauden takia kolmen vuoden aikana.

Suvi Sariola

Insuliiniresistenssi yhteydessä masennukseen

Diabetespotilailla on havaittu esiintyvän tavallista enemmän masennusta. Yhteys näyttää kuitenkin olevan olemassa jo ennen varsinaisen diabeteksen puhkeamista henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Näin todettiin Oulussa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin insuliiniresistenssin ja masennusoireiden yhteyttä. Tulokset esitettiin British Medical Journalissa tammikuun alussa (BMJ 2005;330:17-18).

Marianne Jansson

Lääketiede tuloksellisin tieteenala

Kun sekä koulutus- että tutkimustulokset otetaan koko laajuudessaan huomioon, seitsemästä tieteenalasta tuloksellisimmaksi osoittautuu lääketiede. Seuraavina tulevat yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat. Tämä käy ilmi Yliopistojen tuloksellisuus Suomessa 1999-2003 -tutkimuksesta, joka ilmestyi juuri Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportteja -sarjassa.

Ulla Toikkanen

Kainuun uusi työnjako: Irti kuntavankilasta

Kainuun hallintokokeilun onnistumisen sanotaan olevan paljolti kiinni siitä, kuinka terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen onnistuu.

Hilkka Lahti

Maakunnallinen kuntayhtymä

Kainuun yhdeksän kuntaa siirtyivät vuoden alussa itsehallinnolliseksi maakunnaksi. Kunnilta siirtyi maakunnan hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuolto päivähoitoa lukuunottamatta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa myös lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta sekä maakunnan yhteisestä elinkeinopolitiikasta, suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaikkiaan kuntayhtymän palveluksessa on 3 400 työntekijää. Se on Kainuun suurin työnantaja.