78324 osumaa

Nielutulehduksen hoito terveyskeskuksissa ennen hoitosuositusta ja sen jälkeen

Nielutulehdusta koskeva hoitosuositus annettiin vuonna 1999. MIKSTRA-terveyskeskuksissa tehdyn tutkimuksen mukaan nielutulehdukseen sai mikrobilääkitystä noin puolet potilaista. Yleisin lääke oli suosituksen mukaisesti V-penisilliini, jota annettiin tavallisimmin 10 päivän kuurina. Nieluviljelyn ja pikatestien käyttö yleistyi suosituksen antamisen jälkeen jonkun verran.

Mikstra-Työryhmä

Viranomaiset kiirehtivät koksibien turvallisuusarviota

Euroopan lääkelaitos (EMEA) Lontoossa velvoitti koksibeja valmistavat lääketehtaat toimittamaan laitokselle kaikki näihin lääkkeisiin liittyvät uudet tutkimukset ja analyysit tammikuun puoliväliin mennessä. Euroopan lääkelautakunta lupaa tiedottaa arvioistaan vielä ennen tammikuun loppua. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on kutsunut alan neuvonantajat helmikuun puolivälissä pidettävään kokoukseen, joka linjaa koksibien haittavaikutushavaintojen edellyttämät viranomaistoimenpiteet Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koksibien sydänhaitat yhteinen ryhmävaikutus?

Circulation-lehden verkkosivuilla pikaisesti julkaistun tutkimuksen kardiologitutkijat ja lehden pääkirjoitus katsovat, että koksibien kardiovaskulaariset haitat olisivat yhteisiä kaikille tämän ryhmän lääkkeille. Tutkijat käyvät läpi omia ja monia muita tutkimuksia ja viittaavat koksibien yhteiseen vaikutusmekanismiin eli nk. COX-2-entsyymin estoon. Koksibit näyttäisivät lisäävän tromboksaani A2:n aktiivisuutta, mikä altistaisi potilaan sydäninfarktille ja aivohalvaukselle. Koksibien valmistaja toteaa, ettei ole ehtinyt vielä tutustua näihin tutkimuksiin. Nähtäväksi jää, miten mm. lääkevalvontaviranomaiset tulkitsevat esitettyjä löydöksiä ja väitteitä tulevissa arvioinneissaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin?

Aikaisemmin terveeltä 60-vuotiaalta rouvalta tarkastettiin terveystarkastuksen yhteydessä laboratoriokokeita, joissa kiinnitettiin huomiota kohonneeseen paastoverensokeriarvoon ja bakteeriuriaan. Hän käytti luontaistuotevalmisteita. Nuorempana hänellä oli ollut anemiataipumusta, mutta se oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Hän ei e-pillereitä lukuun ottamatta ollut käyttänyt hormonihoitoja. Potilas oli 1950-luvulla sairastanut tonsilliitteja ja niiden jälkitautina artriitin. Tässä yhteydessä oli puhuttu myös sivuäänestä. Paino nousi 40 ikävuoden jälkeen 20 kg. Myöhemmin hän laihdutti 12 kg puolentoista vuoden aikana, ja nyt tutkimusvaiheessa painoindeksi oli 23,6 kg/m2. Kliininen tutkimus oli normaali lukuun ottamatta lievästi kohonnutta verenpainetta, 160/90 mmHg. Terveysasemalla tarkastettiin vielä EKG, jossa oli vasen haarakatkos.

Auttaako auttaminen myös auttajaa?

Tammikuun Lääkäripäivillä pohdittiin lääkärien jaksamista kovassa ja vastuullisessa työssään. Minut oli pyydetty puhumaan otsikolla Ihmisen auttaminen lääkärin oman elämän merkityksen antajana postmodernissa arvotyhjiössä. Tarkoituksenani oli pohtia, millä tavalla lääkärin työssä saadut kokemukset vaikuttavat lääkärin omaan elämään ja persoonallisuuteen. Aihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ehkä siitäkin syystä, että moni lääkäri tämän päivän kovassa työpaineessa tuntee työskentelevänsä jaksamisen ja motivaation äärirajoilla. Työtahti on tiukka ja aikaa hengähtämiseen ja ajatustenvaihtoon kollegoiden kanssa on niukasti, jos ollenkaan.

Claes Andersson

Erikoisalojen laaturekisterejä kehitettävä suunnitelmallisesti Suomessakin

Ruotsissa pidetään yllä internet-pohjaista laatutietokantaa, josta kukin sairaala voi tarkastella omien potilaidensa tietoja yksilötasolla tai vertailla erilaisten raporttien avulla omia hoitotuloksiaan ja käytäntöjään muihin sairaaloihin. Naapurimaan erinomaisesta järjestelmästä voitaisiin ottaa oppia meilläkin, kirjoittavat Jari Haukka ja Hannu Vanhanen.

Jari Haukka, Hannu Vanhanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat