77890 osumaa

Uusien neuroleptien sydänhaitat esillä Tanskassa

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Lægemiddelstyrelsen) muistuttaa uusien neuroleptien (kuten ketiapiini, olantsapiini, risperidoni, sertindoli ja tsiprasidoni) käyttöön liittyvistä - joskin harvinaisista - sydänhaitoista ja äkkikuolemista. Neuroleptit voivat pidentää sydämen QT-aikaa, joskin useimmiten vain vähän. Tuntuvampi pidennys voi aiheuttaa kääntyvien kärkien takykardian, eteisvärinän ja äkkikuoleman. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2001;56: 1142-3). Tiedotteessa listataan 14 varotoimenpidettä, joilla haittojen mahdollisuutta voidaan vähentää. Niitä ovat mm. pienin tehokas hoitoannos, EKG:n ottaminen ennen hoitoa ja sen seuranta, lääkkeiden tarpeen harkinta sydänsairailla ja muiden sydämen johtumisaikaan vaikuttavien lääkkeiden samanaikaisen käytön välttäminen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teollisuudesta riippumaton lääketutkimuslaitos Eurooppaan?

Lancetin ja Mario Negri Instituutin Bergamossa järjestämässä kokouksessa runsaat 20 lääketutkijaa seitsemästä maasta pohti keinoja, miten lisätä teollisuuden rahoituksesta riippumatonta lääketutkimusta. Ratkaisuksi löytyi julkisin varoin tuettava Euroopan kliinisen tutkimuksen rahoituslaitos, joka tukisi hoitojen kehittämistä mm. pediatrisiin, psykiatrisiin ja trooppisiin sairauksiin ilman kaupallisia intressejä. Laitoksen tulisi myös tutkia kirurgisten ja muiden ei-lääkkeellisten hoitojen vaikuttavuutta sekä arvioida vanhojen ja kustannuksiltaan edullisten hoitojen merkitystä nykyisen tiedon valossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Malarialääke meflokiinista huolia Australiassa

Australian armeijaa ja lääketehdas Rochea syytetään puutteellisesta tiedottamisesta meflokiinin (Lariam) haittavaikutuksista. YK:n rauhanturvatehtävissä palvelleilla sotilailla tehtiin vertaileva tutkimus meflokiinin ja tafenokiinin tehosta malarian ehkäisyssä. Monilla meflokiinia käyttäneillä sotilailla esiintyi masentuneisuutta, paranoidisia reaktioita, itsemurha-ajatuksia ja munuaisten toiminnanvajausta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kylmä kangistaa

Talvinen liukkaus yllätti 35-vuotiaan miehen ja hänen ohjaamansa ajoneuvo suistui poikittain ojaan. Auto oli kierähtänyt ylösalaisin niin, että konepelti kannatteli autoa ojan toisella reunalla, takaluukun kansi toisella. Ohjaamo oli painunut jääpeitteen läpi ja kuljettaja oli turvavöissä pää alaspäin. Sairaankuljetus- ja pelastusyksiköiden saapuessa paikalle potilas oli tajuissaan; kertomansa mukaan hän ei ollut loukannut itseään, mutta pään kannattelu kylmän virtaavan veden yläpuolella onnistui vain vaivoin. Potilaan irrottaminen kesti parikymmentä minuuttia ja sen aikana tajunnantaso alkoi laskea, pää painui ajoittain pinnan alle. Kun potilas lopulta saatiin vedettyä ojanpientareelle, hänet todettiin elottomaksi.

Juho Nummi

PBL - liikaa vai liian vähän?

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen (SLL 40/2004, s. 3782-3, vastine Kuusi ym. 42/2004, s. 4023-4) pyrkivät ymmärtämään kritisoimaansa ongelmalähtöistä opetusta (PBL). On kuitenkin vaikeaa yhtyä heidän näkemykseensä ongelmalähtöisen opetuksen taustasta. Kun itse aktiivisesti osallistuin rinnakkaislinjakokeiluun, joka edelsi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 1994-1998 toteutettua opintouudistusta, ei minulle tullut mieleenkään, että tekisimme kaikkea sitä työtä sen vuoksi, että perinteinen opetus tuottaa apaattisia, epäempaattisia ja epäsympaattisia lääkäreitä. Kyllä syy oli sama kuin kirjoittajilla; huoli siitä, ettei opetus enää vastannut nykyajan vaatimuksia, ettei opetus antanut riittävää ammattitaitoa.

Nils Bäck

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030