Luvaton Jivovital myynnissä internetissä

Norjan lääkevalvontaviranomainen (Legemiddelverket) varottaa verkossa myynnissä olevasta laihdutuslääkkeestä Jivovital, joka sisältää mm. efedriiniä. Aikaisemmin verkkomyynnissä laihduttamiseen ovat olleet käytettävissä efedriiniä sisältäneet ja sittemmin kielletyt Lepigen, Letigen ja Ephedra, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2002;57:5199, 2003:58:4715 ja 2004;59:3162). Efedriini on reseptilääke ja sen käytöstä erityisesti suurina annoksina voi aiheutua vakavia, jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia. Jivovitalista on varoitettu yleisöä myös Ruotsissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laiska sydän

Hyvin alkanut päivä uhkasi päättyä huonosti: sepelvaltimotautia sairastavalle 69-vuotiaalle miehelle tuli sanoinkuvaamattoman raskas olo, eikä hän enää jaksanut nousta sängystä ylös. Mitään kipuja ei ollut, ei myöskään rytmihäiriön tunnetta. Mies soitti hätäkeskukseen. Päivystäjän mielestä kyseessä oli suuren riskin tehtävä ja potilaan luokse 50 km:n päähän hälytettiin sekä hoitotason yksikkö että lääkäriyksikkö.

Juho Nummi

Vielä yksi näkökanta Aasiasta

Tällä hetkellä on vain yksi uutinen: Aasia. Monelta kannalta katsottuna. Kuohuneita tunteita, järkytystä. Ennen kokemattomia tilanteita, kyvyttömyyttä kerta kaikkiaan käsittää mitä oikeastaan tapahtui ja kuinka monelle. Siinä se: kyvyttömyys käsittää. Eräs näkökanta pureksittavaksi.

Harriet Finne-Soveri

Tekonivelkirurgiaa keskitetysti Pirkanmaalla osakeyhtiömallin mukaan

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Wittgensteiner Kliniken AG Saksasta, Invalidisäätiön sairaala Orton Helsingistä, Mäntän, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit sekä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät perustivat vuoden 2001 keväällä Coxa Oy:n tuottamaan tekonivelleikkauspalveluja koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeisiin.

Matti Lehto - Jukka Huhtala - Lasse Kärki, Teemu Moilanen - Jorma Pajamäki - Tuula Rantala

Ryhmästä tiimiksi - vuorovaikutusta leikkaussalissa

Leikkaussalissa toimittaessa tarvitaan lääketieteellisen tiedon ja taidon lisäksi myös ryhmätyötaitoja. Tärkein hyvän tiimityön edellytys on toisten työn kunnioittaminen.

Leila Niemi-Murola

Mikä tutkimus unohtui?

Eija Vaulan asiantuntevassa artikkelissa Turvonnut alaraaja - mikä tutkimus unohtui? (SLL 1/2005, s. 54-5) fokusoitiin lähelle ja tarkaksi potilaan hoidon biomedisiininen puoli käsitellyn sairaalakäynnin osalta.

Antti Hernesniemi

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä

Päivystyksessä ja akuuttihoidossa toki huomioidaan myös potilaan elämäntilanne ja potilaan läheiset. Totuus kuitenkin on, että jos potilaan peruselintoiminnot ovat uhattuina, ei elämätilanteen selvittelystä ole kovin paljoa hyötyä, eikä potilaalta aina siinä vaiheessa saa tietojakaan.

Eija Vaula

Myyräkuumeeseen voi liittyä myös vakavia silmäkomplikaatioita

Mielenkiintoisessa katsausartikkelissaan (SLL 48/2004, s. 4713-7) Satu Mäkelä ja Jukka Mustonen päättelevät, että maassamme todetaan vuosittain noin 1 000 serologisesti varmistettua Puumala-virusinfektiota, mutta serologisesti diagnosoimattomia tapauksia on noin kuusi kertaa enemmän. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan, ja jopa kuolemantapauksia on raportoitu. Silti sairauden ennuste on hyvä.

Ahti Tarkkanen, Matti Koskenoja, Johannes Leikola

Lääkemaailmassa tapahtuu -palsta ei uutisoi tulehduskipulääkkeiden sydän- ja verisuoniturvallisuudesta tasapainoisesti

Suomen Lääkärilehden Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla on viime aikoina kirjoitettu koksibeista erityisen aktiivisesti (esimerkiksi SLL 2004;59: 55, SLL 2004;59:3847, SLL 2004;59: 4259, SLL 2004;59:4500 ja SLL2004; 59:4614). Palstalla on toistuvasti kirjoitettu Pfizerin selekoksibin ja valdekoksibin kardiovaskulaarisiedettävyydestä lähinnä Yhdysvaltojen mediassa olleiden uutisten pohjalta. Yhdysvalloissa julkisuus perustuu suurelta osin talousjournalismiin, jota kiinnostavat vain siellä markkinoilla olevat merkittävät tuotteet. Tästä syystä mm. etorikoksibi ja perinteiset tulehduskipulääkkeet ovat olleet uutisoinnin ulkopuolella. Suomessa markkinoiduista tulehduskipulääkkeistä ei ole syntynyt sellaista tasapainoista kuvaa, jota lääkäri tarvitsisi hoitovaihtoehtoja valitessaan.

Hannu Juvonen

Turvallista vauvamyönteisyyttä vauvan ehdoilla

Imetystä tulee tukea ja kannustaa. Useat uudet interventiotutkimukset osoittavat, että ensimmäisen elinviikon aikana annettu lisämaito, tuttipulloruokinta tai tutin käyttö eivät häiritse imetystä. Sen sijaan lisämaidon välttäminen silloin, kun rintamaidon eritys ei ole vielä käynnistynyt, voi vaarantaa lapsen terveyden. Sellaiset ruokintatekniset ohjeet, jotka eivät lisää imetystä, mutta jotka aiheuttavat potentiaalisia riskitilanteita, on tarpeen purkaa. Imetysohjauksen tulisi nojautua näyttöön perustuvaan tietoon ja olla sisällöltään kannustavaa ja rohkaisevaa.

Suomen Perinatologisen Seuran Hallituksen Puolesta, Markku Ryynänen, Suomen Neonatologit -Alajaoksen Hallituksen Puolesta, Outi Tammela, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Hallituksen Puolesta, Visa Honkanen, Sture Andersson, Mikko Hallman, Kirsti Heinonen, Liisa Lehtonen