Erikoislääkärien perusmiehitys riittää Tyksin Lindén huolissaan pienistä erityisryhmistä

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tarpeeksi erikoislääkäreitä isojen toimenpideryhmien hoitamiseen hoitotakuun kriteerien mukaan. Pienten erityisryhmien suhteen tilanne on sen sijaan paljon epäselvempi, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.

Suvi Sariola

Kirurgian jononpurku Husin Helsingin sairaaloissa: Tuhat lisäleikkausta kuussa

Kirurgian toimialalla Husin Helsingin sairaaloissa on tehtävä joka kuukausi noin tuhat leikkausta nykyistä enemmän, jotta leikkausjonot saataisiin puretuksi ensi elokuun loppuun mennessä. Kirurgian toimialan päiväaikaiseen käyttöön vuokrataan Helsingin kaupungilta neljä leikkaussalia ja 25-paikkainen vuodeosasto Herttoniemen sairaalasta. Husissa on myös neuvoteltu raamisopimus jononpurkuleikkauksista iltatyönä.

Suvi Sariola

Oysin anestesiologipulan taustalla asetuksen muutos

Uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta kohtelee kaltoin sekä Oulun että Kuopion yliopistollista keskussairaalaa, sanoo Oysin anestesiaklinikan ylilääkäri, professori Seppo Alahuhta. Hänen mukaansa asetus on suuri osasyyllinen Oysia vaivaavaan anestesialääkäripulaan, johon ajauduttiin vuosi sitten.

Suvi Sariola

Akateemisilla aloilla työhön uppoudutaan herkästi Perhe-elämä kyllä antoisaa, mutta joutuu joustamaan

Perhe saa useasti jäädä syrjään, kun akateemisesti koulutettu suomalainen uppoutuu työhönsä. Stakesin tutkimus piirtää kuvaa korkeasti koulutetusta työntekijästä uhrautuvana ihmisenä, jonka perhe on muita suomalaisia useammin joustovara. Toisaalta työn ulkopuolinen aika on hyvin perhekeskeistä.

Ulla Järvi

Kollegan ongelmaa katsotaan yhä harvemmin sormien läpi

Terveydenhuollon henkilökunta tekee entistä useammin toisistaan ilmoituksia Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle TEO:lle. TEO:lla ei ole tämänsisältöisistä ilmoituksista tilastoja erikseen, mutta apulaisjohtaja Pirjo Pennanen vahvistaa, että esimerkiksi lääkärin toisesta lääkäristä tekemä ilmoitus ei enää ole takavuosien tapaan suuri harvinaisuus.

Liisa Koivula

Suomalaiset koulunuoret laiminlyövät hampaiden harjaamista

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan 51 % lukiolaisista ja 62 % peruskoulun yläasteen oppilaista ei pese hampaitaan suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Erityisesti pojat luistavat hampaidenpesusta. Toinen huolenaihe koululaisten suun terveyden kannalta on epäterveellisten välipalojen yleistyminen.

Lääkärijohtajien työajasta lähes puolet potilastyöhön

Lääkärijohtajat eli ylilääkärit ja johtavat lääkärit käyttävät miltei puolet työajastaan potilaan hoitoon ja tutkimuksiin sekä niihin liittyviin välittömiin paperitöihin. Lääkärijohtajat haluaisivat enemmän aikaa asioiden ja henkilöiden johtamiseen, ja he tekisivät mieluummin vähemmän potilastyötä kuin nyt.

Ulla Toikkanen

Sydäntautiriski kasvaa hyperglykemian myötä

Hyperglykemia on sydän- ja verisuonitaudin riskitekijä, vaikka diabeteksen kriteerit eivät täyttyisikään. Archives of Internal Medicinessa julkaistu 38 prospektiivisen tutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että sydäntaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosiarvot ovat sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta.

Marianne Jansson

Toteutuuko selkäpotilaiden hoito asianmukaisesti?

Selkäkivut ovat varsin yleisiä jo kasvuiässä, ja puolella aikuisista on ollut yli viisi selkäkipujaksoa. Valtaosa äkillisistä selkäkipukohtauksista on ohimeneviä, eivätkä ne aiheuta kansanterveydellistä tai -taloudellista ongelmaa. Selkäkipu muodostuu ongelmaksi, jos vaiva toistuu usein tai pitkittyy. Selän oireet ovat yhä merkittävä työkyvyttömyyden syy: vuonna 2001 Suomessa oli noin 32 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden vuoksi. Vuosittaiset selkäsairauksista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa kuluu tutkimukseen ja hoitoon ja 400 miljoonaa työkyvyttömyyden kustannuksiin eli sairauslomiin ja eläkkeisiin. Merkittävä osa sairauslomakustannuksista kuluu tutkimuksen ja hoidon odottamiseen, ja näissä jonoissa potilas usein menettää motivaationsa työhönpaluuseen.

Simo Taimela

Uskaltaako kortisonia käyttää, kun se pehmentää luut?

Yli 50 vuotta sitten keksittyjä glukokortikoideja tarvitaan yhä monessa kliinisessä tilanteessa - ajatellaanpa vaikkapa nivelreuman, polymyalgia rheumatican, monien vaskuliittien, astman, tulehduksellisten suolistosairauksien, allergioiden, veritautien tai elinsiirtojen hoitoa. Noin 1 % väestöstä saa suun kautta annettavaa glukokortikoidihoitoa, eikä korvaavia hoitoja useinkaan ole.

Timo Möttönen