Itse Valtiaat

Vanhuspalveluita organisoivien tahojen huolenaiheena on ollut ja tulee olemaan työvoiman riittävyys. Keinot puhaltaa innostuksen tulta nuoriin hoitajiin, fysioterapeutteihin tai lääkäreihin kummittelevat kiihtyvästi ala- ja keskiportaan johtajien iltarukouksissa. Mukaan lukien omani. Alalle on saatava kiireesti näkyvyyttä, myönteisessä mielessä.

Harriet Finne-Soveri

Mitä hoitoilmoitusrekisterin jonotiedot kertovat?

-Tämä kirjoitus pyrkii täydentämään Suomen Lääkärilehden numeroissa 20/2003- 24/2003 julkaistua sarjaa, jossa hoidon saatavuutta käsiteltiin eri näkökulmista.

Jutta Järvelin - Miika Linna

Yksi kuva, monta tulkintaa: Kolposkopiadiagnostiikan nykypäivää Suomessa

-Kolposkopiatutkimuksen tulokseen vaikuttavat mm. potilaan anamneesi ja kolposkopiaa edeltävä papa-vastaus, kolposkopistin koulutuspohja ja kokemus, koepalojen kohdentaminen sekä niiden määrä ja laatu. Biopsiahistologian tulkitsevalla patologilla on luonnollisesti merkityksensä diagnoosin asettamisessa. Kartoitimme tutkimuksessamme kolposkopiadiagnostiikan yhteneväisyyttä ja sitä, missä määrin kokemus vaikuttaa kolposkopian lopputulokseen.

Laura Kotaniemi - Ahti Anttila - Tapio Luostarinen - Pekka Nieminen

Palliatiivinen lääketiede pyrkii ulos lapsenkengistään

Ilkka Wartiovaara kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä vuonna 1989 otsikolla Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissään (1). Hitaasti mutta varmasti kengät ovat vaihtumassa ainakin suurempaan kokoon. Palliatiivinen lääketiede on vakiinnuttanut asemaansa maailmalla ja kehitystä on tapahtunut myös Suomessa.

Kaija Holli - Juha Hänninen

Kommentteja hoitotakuusta

Lääkäriliiton perinteisessä vuosipäiväseminaarissa 27.2.2004 oli tällä kertaa teemana ns. Hoitotakuutyöryhmän (Hoitoon pääsy ja jonojen hallinta -työryhmä) raportin ruotiminen (Suom Lääkäril 10/ 2004). Seminaarin puheenvuorot olivat mielenkiintoista kuultavaa, vaikka eivät mitään erityisen yllätyksellistä tarjonneetkaan. Harmi vain, että keskustelua ei oikein syntynyt - ei siihen aikataulun puitteissa toki olisi juuri ollut mahdollisuuttakaan. Muutamaa puheenvuoroa tekee mieleni kommentoida:

Heikki Pärnänen

Sairauden hoitotakuu ei riitä

Suomen terveydenhuollon etevimmät asiantuntijat pyrkivät parhaillaan määrittelemään ja yhtenäistämään hoitotakuun käynnistymisen kynnykset eri sairauksissa. Tavoitteena on, että kun kansalaisen sairauden ominaispiirteet täyttävät sovitut kriteerit, niin hänelle tulee ainakin jonkinlainen subjektiivinen oikeus hoidon saamiseen tietyn ajan kuluessa asuinkuntansa kustannuksella.

Esko Länsimies

Kirurgian vuoksi ei tarvita poikapisteitä pääsykokeissa!

Viimeaikainen yhteiskunnallinen keskustelu on käsitellyt poikien kouluopetusta ja yliopiston tiettyjen alueiden, kuten lääketieteen muuttumista yhä naisvaltaisemmaksi.

Ulla Keränen

Globaalista terveyspolitiikasta - jatkoa Himasen kolumniin

Pekka Himanen kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 10/2004 (s. 1047) ansiokkaasti globaaleista terveyshaasteista. Hän kiinnitti huomiota tärkeisiin asioihin, ja useimpiin esitettyihin näkökohtiin on helppo yhtyä.

Pekka Puska

Geenietiikasta monipuolisesti

Filosofi Veikko Launis on tutkinut geenietiikkaa ja kirjoittanut siitä paljon viime vuosina. Hän on myös käytännössä osallistunut eettisten kysymysten pohdintaan mm. tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteerinä ja jäsenenä. Geeniteknologia, arvot ja vastuu on tavallaan yhteenveto aikaisemmin enimmäkseen englannin kielellä julkaistuista tutkimuksista.

Pekka Louhiala

Tuottavuus Stakesin syynissä

Kattavat rekisteritiedot ovat olleet suomalaiset palvelujärjestelmän vahvuuksia yli kahdensadan vuoden ajan. Tietotekniikka helpottaa nyt verrattomasti tiedon keruuta, käsittelyä ja levittämistä. Tiedon nopea levittäminen puolestaan on välttämätöntä siksi, että se parantaa 'automaattisesti' syöttötiedon laatua ja ennen muuta tekee mahdolliseksi tiedon takana olevien kausaalisuhteiden erittelyn, tapahtumat kun ovat tuoreessa muistissa. Tämä puolestaan on tavoitteellisten kehittämistoimien eli tiedolla johtamisen tärkein edellytys.

Martti Kekomäki