Ripulidiagnostiikan uusia tuulia

Tämä tutkimus ei varmaankaan mullista omalääkärin ripulidiagnostiikkaa, mutta panee ajatukset liikkeelle. Siinä osoitettiin ulosteen hajun riippuvan ripulin aiheuttavasta mikrobista.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Imurauhasturvotuksen käynnistäjä löytyi

Imurauhasten turpoaminen on merkki niissä tapahtuvasta taistelusta mikrobeja vastaan. Turpoaminen johtuu immuunijärjestelmän solujen hakeutumisesta rauhaseen ja lisääntymisestä siellä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat poistogeenisiä hiiriä käyttäen, että syöttösolut ovat avainasemassa rauhasturvotuksen käynnistymisessä, sillä kolibakteerilla infektoiduissa, syöttösoluttomissa eläimissä rauhasturvotuksia ei kehittynyt lainkaan. Turvotuksen varsinaiseksi aiheuttajaksi osoittautui syöttösolujen tuottama tuumorinekroositekijä, joka kutsuu valkosoluja paikalle. Syöttösolut eivät siis ole vain histamiinia sylkeviä kiusantekijöitä, vaan keskeisiä pelureita immuunivasteen alkuvaiheessa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Trombiiniaktiivisuus nousee allergeenialtistuksessa

Amerikkalaiset todistivat allergeenialtistuksen nostavan trombiiniaktiivisuutta bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä (BAL). Tämä lienee todennäköisesti yhteydessä tulehduksen syntymekanismeihin, ja osasyynä siis olisi fibroblastiproliferaatiokin. Tutkimuksen kohteena oli 19 atooppista astmaa sairastavaa potilasta, joilta mitattiin BAL-nesteen kasvutekijöitä ja muita parametreja ennen ja jälkeen huuhtelun. Trombiiniaktiivisuuden nousu oli yhteydessä mm. leukosyyttien paikalle saapumiseen sekä interleukiini-5:n, fibronektiinin ja TGF-1:n tasoihin. Hirudiini spesifisenä trombiini-inhibiittorina vähensi reaktiota.

(Hp)

Psyykenlääkkeiden käyttö kiihtyy korkeaan ikään saakka

Valtakunnallinen rekisteriaineisto tarjosi mahdollisuuden tarkastella vanhusten psyykenlääkkeiden käyttöä avohoidossa aina yli 100-vuotiaiden ikäryhmään saakka. Vanhukset käyttivät vuonna 2002 yleisimmin unilääkkeitä, ja miehillä niiden käyttö yleistyi niin kauan kuin elämää riitti. Myös muiden psyykenlääkkeiden käytön yleisyys saavutettiin varsin korkealla iällä, useimmiten 90. ikävuoden paikkeilla. Psyykenlääkityksen ongelmat tiivistyvät siten vanhimpien vanhusten keskuuteen.

Sirpa Hartikainen - Timo Klaukka

ICOHin presidentti Jorma Rantanen: Uudet uhat haastavat työhyvinvointia

Työterveys- ja työsuojelutoiminnan tehtävät eivät tule loppumaan niin kauan kuin työtä tehdään. Vaikka kyse on näin keskeisestä asiasta, sitä ei ymmärretä tarpeeksi laajasti ja syvällisesti, Työterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jorma Rantanen sanoo. Rantanen jäi marraskuussa eläkkeelle, mutta jatkaa aktiivista toimintaansa kansainvälisen työterveysasiantuntijoiden järjestön, ICOHin presidenttinä.

Veikko Tarvainen

Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen

-Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon työuupumuksesta ja sen lisääntymisestä. Syitä on etsitty niin työntekijästä itsestään ja hänen asenteistaan kuin työstä, työoloista, työn organisaatiosta ja yhteiskunnastakin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveyskeskuslääkärin työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä laadullisen menetelmän avulla.

Minna Kyösti - Pekka Larivaara

Kunnalliset työterveysyksiköt uusia toiminta- ja organisointitapoja etsimässä

-Monet kunnalliset työterveysyksiköt ovat ryhtyneet etsimään muutosta palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehostamiseksi. Työterveyslaitoksessa tehtiin talvella 2003 tutkimus, joka kartoitti näitä muutoksia.

Pirjo Pulkkinen-Närhi - Pirjo Manninen - Jutta Mikkola, Kimmo Räsänen - Esa Asikainen - Kaj Husman

Kaksikymmentä vuotta kliinisen ravitsemustieteen koulutusta

Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos juhlii 20-vuotista taivaltaan. Toimintavuosien aikana laitoksella on koulutettu 244 maisteria ja 26 tohtoria. Laitoksella annetaan myös, ainoana maassamme, lääketieteen opiskelijoille kliinisen ravitsemustieteen opetusta. Mutta mitä nämä kliiniseen ravitsemukseen perehtyneet terveydenhuollon ammattilaiset osaavat ja tekevät ja mitkä ovat suomalaisen ravitsemustutkimuksen painopistealueet 2000-luvulla?

Tarja Martikainen

Sydämen vajaatoimintapotilaat eivät näy Kelan tilastoissa

Timo Klaukka ja Mareena Paldán ovat ansiokkaasti jälleen kerran julkaisseet Kelan erityiskorvattavien rekisteriin perustuen tunnuslukuja erityiskorvattavuuteen oikeuttavista sairauksista (Diabetes yleistyi vuonna 2003 muita kansantauteja nopeammin, SLL 9/2004, s. 924-6).

Markku S. Nieminen

Kirjoittajat vastaavat Markku S. Niemiselle

Sydämen vajaatoiminnan vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta toiseen, kuten katsauksessamme (1) toimme esiin. Professori Nieminen on täysin oikeassa siinä, ettei Kelan rekisteri sellaisenaan kerro tietyn sairauden esiintyvyydestä koko totuutta, vaan lukuihin vaikuttaa erityisesti korvausjärjestelmään ja sen muutoksiin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi kaikki verenpainetautia sairastavat eivät tule rekisteriin siksi, etteivät erityiskorvauksen saannin kriteerit ole samat kuin sairauden diagnostiset tai hoidon aloittamisen ehdot.

Timo Klaukka, Mareena Paldán