Jatkuvan glukoosimittauksen käyttökelpoisuus diabeteksen hoidossa

Hyvällä glukoositasapainolla voidaan merkittävästi vähentää diabetekseen liittyvien komplikaatioitten ilmaantumista. Vuonna 2000 vain viidesosa suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista oli hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,5%) mutta peräti 30 % huonossa (8,5 % 10 %). Tilanne ei ollut korjaantunut seitsemän vuotta aiempaan verrattuna (Timo Valle, Dehkopäivät 2003). Näin siitäkin huolimatta, että glukoosin kotimittausvälineet ovat parantuneet, insuliinivalmisteet monipuolistuneet, hoitotavoitteet tarkentuneet ja potilaitten aktiivista osuutta hoidossa pyritty lisäämään. Oireettomat hypoglykemiat huonontavat edelleen hoitotulosta.

Pirjo Nuutila

Veren glukoosipitoisuuden jatkuvaseuranta tyypin1diabeteksen hoidossa

-Veren glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta on diabeteksen hoidon uusimpia edistysaskelia. Jatkuva seuranta on tarkoitettu sellaisiin diabeteksen hoidon ongelmatilanteisiin, jotka eivät muuten ratkea. Menetelmän ongelmista ja rekisteröinnistä mahdollisesti saatavasta hyödystä on toistaiseksi niukasti tutkimuksia.

Tiia Virtanen - Hanna Laine - Tapani Rönnemaa

Voidaanko muistin heikentymistä ehkäistä?

-Lievää kognitiivista heikentymistä arvellaan esiintyvän 120 000 henkilöllä, ja määrä lisääntyy väestön vanhentuessa.

Tuula Pirttilä - Timo Strandberg, Hannu Vanhanen - Timo Erkinjuntti

Lasten lääkehoidon erityispiirteet

- Kasvu ja kehitys aiheuttavat elimistön lääkevasteessa ja lääkkeiden käyttäytymisessä merkittäviä eroja lasten ja aikuisten välillä. Ne vaikuttavat sekä lääkkeiden valintaan että annostukseen koko lapsuusiän ajan.

Kati Ahonen - Kalle Hoppu

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako

-Nivelreuman lääkehoidon tavoite on täysi remissio. Varhaisessa taudissa tähän tavoitteeseen pääsee n. 40 % potilaista, kun käytetään usean antireumaatin yhdistelmälääkitystä.

Heikki Julkunen - Matti Romu

Lyhyesti: Sepelvaltimo-operaatiosta hyötyä myös COPD:ssa

Keuhkoahtaumataudilla ja sepelvaltimotukkeamilla on usein taustatekijänä mm. tupakointia. Siispä ei ole ihme, että sepelvaltimon ohitusleikkaukseen on ehdolla usein myös varsin pitkälle edennyttä COPD:ia sairastavia. Israelilaiset tutkivat vuosina 1991-1993 leikattujen 37 COPD-potilaan selvitymistä verrokkeihin (n = 37) suhteutettuna: 13 ko. ryhmästä kuoli (pääosin arytmioihin) n. 9 vuoden seurannassa, verrokeista 3. COPD-potilailla oli enemmän sairaalahoitoja melko pian leikkauksen jälkeen ja myös elämänlaatu operaatiota edeltävää aikaa heikompi. Pitkäaikaisseurannassa elämänlaatu kohosi, joskin korkea ikä ja matala FEV1 olivat riippumattomia menehtymiselle altistavia tekijöitä myöhäisseurannassa. COPD:n luonnolliseen kulkuun nähden operaatiosta oli tutkijoiden mukaan hyötyä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappoiko West Nile -virus Aleksanteri Suuren?

Aleksanteri Suuri kuoli vuonna 323 eKr. Babylonian kaupungissa lähellä nykyistä Bagdadia. Tämä 32-vuotias maailmanvalloittaja menehtyi kahdessa viikossa tautiin, jonka tärkeimpiä oireita olivat hengitysvaikeudet, ihottuma ja maksan toiminnan häiriöt. Kreikkalainen historioitsija Plutarchos kertoo korppien käyttäytyneen oudosti Aleksanterin saapuessa Babyloniaan: ne nokkivat toisiaan ja saattoivat pudota kuolleina maahan kesken lennon. Näiden tietojen perusteella amerikkalaistutkijat väittävät nyt, että sekä Aleksanterin että korppien tauti oli West Nile -viruksen aiheuttama. Näin saatiin taas yksi tauti lisää Aleksanterin kuolemansyiden pitkään listaan.

Matti Viljanen

Vastaanottomittaukset edelleen verenpaineen hoidon peruskivi

Kun terveydenhuollon toimijoita on olevinaan liian vähän ja kaikilla aina kiire, pitää kaikki tarpeeton karsia. Miksipä ei siis siirrettäisi verenpaineen mittaamista potilaiden itsensä huoleksi.

Seppo Y.T. Junnila

Sibutramiini auttaa ahmimishäiriössä

Ahmimishäiriön lääkehoidossa on useimmiten käytetty serotoniiniselektiivisiä lääkeaineita. Myös serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävästä venlafaksiinista on raportoitu myönteisiä tuloksia. Näillä lääkkeillä ei uskota kuitenkaan olevan suoranaista vaikutusta potilaiden painoon. Tämän vuoksi tutkijat tekivät 3 kuukautta kestäneen, lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen sibutramiinilla, jota käytetään lihavuuden hoidossa ja joka myös estää serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa. Sibutramiinia 30 mg:aa päivässä saaneet laihtuivat runsaat 7 kg (lumeryhmässä paino nousi 1,4 kg), heidän ahmimiskäyttäytymisensä väheni ja masennuksensa parani selvästi enemmän kuin lumeryhmässä. Suun kuivuminen ja ummetus olivat yleisimmät sivuvaikutukset. Näyttääkin siltä, että ainakin lumelääkkeeseen verrattuna sibutramiini on tehokas ahmimishäiriön hoidossa ja tarjoaa merkittävän lisän näistä häiriöistä kärsivien kokonaishoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Vastaus on 15 % - mikä on kysymys?

Chestin pääkirjoittaja otsikoi kannanottonsa keuhkoahtaumataudin syistä ja kehittymisen mekanismeista mielenkiintoisesti; taustalla mm. geenien ja tupakoinnin vaikutus. Pääkirjoitus kohdistuu japanilaisten työhön, missä nämä tutkivat mm. D-vitamiinia sitovan proteiinin (VDBP) geneettisen polymorfismin osuutta siihen, miksi vain osa tupakoijista (15-20 %?) saa COPD:n. Kyseinen Gc-globuliini paitsi sitoo D-vitamiinia, on myös merkittävä inflammaatioon vaikuttaja. VDBP:n geeni sijaitsee ihmisellä kromosomissa 4q11-q13, ja sillä on kolme yleistä alleelia: Gc1F, Gc1S ja Gc2.

Hannu Puolijoki