Rokotus sepelvaltimotautia vastaan?

Uusi mielenkiintoinen tulokas sepelvaltimotaudin vaaratekijälistalla on influenssa. Varsin laaja tapaus-verrokkitutkimus osoitti vuonna 2000, että influenssarokotus vähensi sydäninfarktivaaran sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla kolmannekseen influenssaepidemian aikana. Valitettavasti vain väestön rokotusinnossa on toivomisen varaa.

Pasteur-palkinnot jakoon Guangdongissa

Vuoden tärkein julkkisrieha, Pasteur-gaala pidetään Kiinan Guangdongissa 29. helmikuuta. Patogeenimaailman himoituimpien palkintojen jakamista todistaa ennakkolaskelmien mukaan viisitoista triljoonaa yksisoluista.

Terhi Heinäsmäki

Kokemuksia telepsykiatrisesta yhteistyöstä Pohjois-Suomessa

Psykiatristen potilaiden hoito Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa on vaatinut uudenlaisia keinoja palvelujen järjestämiseksi. Pitkien välimatkojen ja psykiatripulan vuoksi on lähdetty kokeilemaan telelääketieteen menetelmiä.

Kyllikki Syrjäpalo - Päivi Vuokila-Oikkonen - Marja-Leena Kuusimäki

Lääkärit terveyden edistäjinä

-Erityisesti väestövastuussa työskentelevältä lääkäriltä odotetaan väestönsä terveydenhuollon kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja sen mukaista toimintaa. Terveyden menestyksellinen edistäminen puolestaan edellyttää, että lääkäri hallitsee potilaskohtaisten menetelmien ohella myös yhteisöllisiä menetelmiä.

Kari Mattila - Lääkäri -98 -Tutkimusryhmä

Puolesta ja vastaan: Sikiöseulonnat ja asenteemme vammaisia kohtaan

Sikiöseulontojen etiikasta käytävä keskustelu on vaikeaa, koska eri osapuolet puhuvat herkästi eri kieltä. Tässä puolesta ja vastaan -kirjoitussarjassa vammaisuuden etiikkaa tutkinut Simo Vehmas kritisoi seulontojen rutiinimaisuutta ja sitä, että vammaisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet ohitetaan liian helposti. Professori Seppo Heinonen puolustaa seulontoja terveydenhuollon näkökulmasta, lääkäri ja kehitysvammaisen tytön isä Oiva Antti Mäki sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kommentoivat omista näkökulmistaan. Sikiöseulonnat ja vammaisten ihmisten syrjintä

Simo Vehmas

Sikiöseulonnat lääkärin näkökulmasta

Keskustelu sikiöseulontojen eettisistä ulottuvuuksista on tärkeää ja siksi on ilahduttavaa, että KT Simo Vehmas osallistuu kirjoituksellaan tähän pohdintaan. Tarkastelen vastineessani sikiöseulontoja terveydenhuollon ja lääkärin näkökulmasta. Korostan sitä, että tämä vastine edustaa vain henkilökohtaista näkemystäni, ei edustamani yliopiston, yliopistosairaalan eikä yhdistyksen virallista kantaa.

Seppo Heinonen

Seulonta on viesti

Suomessa on tehty sikiötutkimuksia noin 30 vuoden ajan. Lapsivesitutkimus otettiin käyttöön 1970-luvulla ja rutiinimainen seerumiseulonta 1990-luvulla. Kaikista raskaudenkeskeytyksistä 2-2,5 % tehdään mahdollisten tai todettujen sikiövaurioiden vuoksi.

Oiva Antti Mäki

Sikiöseulonnat syrjivät vammaisia

Simo Vehmaksen artikkeli on verrattain hyvä ja kuvaa osuvasti vammaisliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Esitän seuraavassa joitakin hajanaisia havaintoja ja mielipiteitä aiheesta.

Kalle Könkkölä

Luuntiheysmittauksista tarvitaan myös lausunto

Luuntiheysmittauksista lähettävälle lääkärille ja asiakkaalle itselleen annettava palaute on hyvin vaihtelevaa. Joissakin keskuksissa mittauksen yhteydessä tehdään tarkka riskikartoitus ja perusteellinen anamneesi luusta, sen kunnosta ja murtumariskistä. Nämä tiedot hyödynnetään annettavassa lausunnossa. Toisissa keskuksissa lähettävä lääkäri saa mittauksesta ainoastaan koneen antaman tuloksen. Tällä hetkellä näyttää yksiselitteisesti siltä, että erillinen kirjallinen lausunto luuntiheysmittauksesta puoltaisi paikkaansa.

Jorma Heikkinen, Seppo Kivinen

Äitien ja lasten terveydenhuolto Afganistanissa

Talibanien kukistuttua syksyllä 2001 Afganistanin hallitus on yhdessä YK:n järjestöjen ja muun kansainvälisen yhteisön tuella ponnistellut maan romahtaneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi. Leena Kaartinen on seurannut näköalapaikalta tätä prosessia. Hän on työskennellyt vuodesta 1996 terveydenhuollon kehitystehtävissä keski-Afganistanin vuoristossa.

Leena Kaartinen