Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Lääketieteellisen peruskoulutuksen saaneiden tutkijoiden suhteellinen osuus on vähenemässä terveyden tutkimuksen alalla. Suuntaus huolestuttaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikuntaa.

Suvi Sariola

Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana

Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.

Ulla Toikkanen

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

- Jälleen kerran on osoitettu, miten tunnollisia tutkimuspotilaita suomalaiset ovat. Ja kuinka paljon meitä jokaista kiinnostaa oma terveytemme. Meidänkin tuoreimmasta tutkimuksestamme on matkan varrella yli 2000 tutkittavan joukosta pudonnut pois vain muutama kymmen. Näin totesi Turun Lääketiede -tapahtumassa professori Jorma Viikari, joka sai tämänvuotisen Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Viikarin ryhmältä ilmestyy näinä päivinä julkaisu tutkimuksesta, jossa on seurattu kaksikymmentä vuotta nuoria suomalaisia ja heidän sepelvaltimotautiriskinsä kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että muutokset valtimoissa alkavat käytännössä jo lapsena, vaikka sepelvaltimotaudin kehittyminen kestääkin vuosikymmeniä.

Pitäisikö estrogeenihoidosta luopua?

Muutama vuosi sitten vallitseva näyttöön perustuva käsitys oli, että vaihdevuosien jälkeisestä estrogeenikorvaushoidosta on hyötyä arterioskleroosin ja sen seurannaisvaikutusten estämisessä. Tutkimuksia estrogeenihoidon biologisista vaikutusmekanismeista oli runsaasti: hoito laski veren kolesterolipitoisuutta ja estradioli piti yllä valtimosuonten seinämien joustavuutta ja pienensi seinämäplakkeja. Epidemiologisiin tutkimuksiin perustuvat viitteet estrogeenihoidon hyödystä olivat myös vakuuttavia. Satunnaistettujen kokeiden antama vahvistus hypoteesille kuitenkin puuttui. Tutkimusasetelmaa ei pidetty realistisena, ja koska olemassa oleva näyttö vaikutti riittävältä, asetelman eettisyyttä epäiltiin.

Erkki Kujansuu

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä

Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti

Huono fyysinen kunto ja vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat nykyisen tutkimustiedon perusteella sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Epidemiologissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu vähintään yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksia ennustavaksi tekijäksi kuin kohonnut verenpaine, tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli tai diabetes. Maksimaalinen hapenkulutus tai kuormituskokeen avulla arvioitu fyysinen suorituskyky kelpaavat käytännössä komplisoimatonta sepelvaltimotautia sairastavien kunnon ja ennusteen mittareiksi. Samoilla tiedoilla voidaan suunnitella sopivan liikunnan teho ja määrä.

Jari Laukkanen - Raimo Kettunen

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki