ABC-kirja avuksi allergiselle

Vaikka Suomessa muiden kehittyneiden maiden tapaan erilaisia allergioita on lähes puolella väestöstä, yleisölle tarkoitettuja asiallisia allergiaoppaita on julkaistu vähän. Professori Tari Haahtela on työssään huomannut puutteen ja tarttunut kynään. Tuloksena on kirja, jossa sen nimen mukaan käsitellään allergiaan liittyviä aiheita tietosanakirjamaisesti aakkosjärjestyksessä. Ensin kuitenkin selvitetään seitsemällä sivulla, miksi me olemme niin allergisia. Ennen varsinaista tietosanakirjakäsittelyä kirjoittaja esittää allergia-asiat lyhyen kaavan mukaan 17 sivulla. Varsinainen ABC-osa käsittää aiheet alkoholista ympäristöallergiaan. Oire- ja tautiaiheissa tekijä esittää aluksi jonkin verran faktoja, lopuksi itsehoito-ohjeita. Mitään yhtenäistä kaavaa eri hakusanojen kohdalla ei kuitenkaan noudateta.

Matti Hannuksela

Letrotsolitutkimus - mitä numerot tarkoittavat?

Kansainvälinen tutkijaryhmä on raportoinut huolellisesti tehdyn satunnaistetun kokeen letrotsolihoidon vaikutuksesta rintasyövän uusiutumiseen (1). Tutkimuksessa oli mukana yli 5 000 menopaussin ohittanutta naista, jotka olivat hormoniriippuvaisen rintasyövän primaarihoidon jälkeen saaneet tamoksifeenia viiden vuoden ajan. Sitten aloitettiin letrotsoli (2,5 mg yen 1) kolmosvaiheen lääketutkimuksena lumelääkkeeseen verraten. Satunnaistamisen tuloksena ryhmät olivat samankaltaiset tärkeimpien taustamuuttujien suhteen ja seuranta onnistui hyvin.

Marjukka Mäkelä

Ksylitoli karieksen ehkäisyssä

Ksylitolin hammaskariesta ehkäisevästä vaikutuksesta on keskusteltu lähes kolmekymmentä vuotta, aina 1970-luvun alkupuolella tehdyistä Turun sokeritutkimuksista lähtien. Uudet tutkimustulokset ja asiaan liittyvät kaupalliset näkökohdat ovat tehneet aiheesta jälleen ajankohtaisen. Tutkimusnäytön vahvuudesta käydään yhä keskustelua. Näyttöä ksylitolin kariesta ehkäiseviä ominaisuuksia vastaan ei kuitenkaan ole julkaistu. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että kariesta voitaisi ehkäistä nykyistä kustannustehokkaammin ksylitolin avulla.

Pentti Alanen

Subu on hyvä renki, mutta huono isäntä

Professori Salaspuro jatkaa korvaushoidosta käytävää keskustelua ansiokkaasti (SLL 41/2003, s. 4162-3) viitaten kokemuksiinsa ja tieteelliseen näyttöön opiaattiriippuvaisten korvaushoidossa. Erityisesti hoitosopimuksia hän moittii, samoin kuin psykiatrisen järjestelmän vastuunlaistamista viitatessaan kommenttiini (SLL 36/2003, s. 3576-7). Itse toimin erikoissairaanhoidossa juuri vaikeimpien huumepotilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä ja olen joutunut kokemusperäisesti toteamaan sääntöjen ja sopimusten tarpeellisuuden korvaushoidossa, erityisesti käytettäessä buprenorfiinia.

Pekka Laine

Meitä on muitakin epäonnistuneita

Kiitoksia nimimerkille Epäonnistumisen kokemus työkyvyttömäksi päätyneiden lääkärien asian esiintuomisesta (SLL 44/2003, s. 4507). Et ole yksin kokemuksinesi. Lääkäreillä ammatti-identiteetti kehittyy merkittäväksi osaksi itseämme jo opiskeluajoista lähtien, ja odotukset urasta, statuksesta, tietystä tulotasostakin ovat kovat. Työkyvyn menetys on kova isku, jonka lisänä on tietenkin vielä koko työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden taakka ja monilla luultavasti myös pitkä ponnistelu työelämässä pysymiseksi vielä sittenkin, kun jonkun potilaamme kohdalla jo olisimme katsoneet työkyvyttömyyden olevan selviö.

Marja Haapiainen

Nyrkkeilysäkkinä olemisen sietämätön keveys

Media rakastaa kärjistystä ja mustavalkoista asetelmaa. Kun joku tai jokin joutuu sen hampaisiin, kummallinen muka-yhteinen tietoisuus sallii sille kaiken mahdollisen rienauksen ja ravistelun. Tutkiessa tätä nimenomaista hetkeä tuntuu siltä, että valtakunnan syntisäkit ovat Tony Halme, Anneli Jäätteenmäki ja lääkärikunta.

Outi Aikio

Pohjois-Karjalan paikallisosaston puheenjohtaja Margit Drotár: Paikallisosaston kokouksissa voi järjestää koulutustakin

Lääkärilehti aloittaa juttusarjan, jossa tuodaan esille liiton paikallistoimintaa, paikallisosastoja ja paikallistasolla toimivia lääkäreitä. Artikkeleissa haastatellaan mm. eri paikallisosastojen puheenjohtajia. Ensimmäisenä on vuorossa Pohjois-Karjalan paikallisosaston puheenjohtaja Margit Drotár, joka työskentelee terveyskeskuslääkärinä Polvijärvellä.

Mika Vehkasaari

Uusi laki kunnallisille viranhaltijoille

Uuden kunnallista viranhaltijaa koskevan lain ja kuntalain henkilöstöä koskevan lainsäädännön muutoksilla on kunnallisen viranhaltijan oikeusasema säännelty nyt kattavasti.

Taisto Rautpalo

Terveyskeskusten työolosuhteita kehitettävä

Lääkäriliitto korostaa terveyskeskusten työolosuhteiden parantamista, omalääkärien vastuuväestön koon rajoittamista ja ammatinharjoittajamallin kehittämistä ratkaisuiksi terveyskeskusten lääkäripulaan. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti terveyskeskuksessa työskentelevien työn järjestämistä ja toiminnan ohjaamista koskevan kuulemistilaisuuden 30.10.2003.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry TOIMINTAKERTOMUS 2002-2003

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.2002- 30.9.2003 oli yhdistyksen 83. Yhdistys perustettiin Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnanlääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta.

Jari Mäkelä