77910 osumaa

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen

Savukkeista eroon nuuskalla?

Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan, miten nikotiiniriippuvuutta olisi parasta hoitaa. Toistaiseksi tehokkain nikotiinin antolaite on valitettavasti savuke, ja pääkirjoituksessa harmitellaan, että lääketeollisuus ei ole tuottanut vastaavaa savutonta korvauslaitetta. Farmakologisesti tällainen vaihtoehto kuitenkin päihittäisi nykyiset purukumit ja laastarit. Pääkirjoituksessa todetaan, että pelkkä nikotiini, vaikka onkin addiktiivinen, on takuulla vähemmän epäterveellistä kuin savuinen tupakka, olkoonkin, että savukkeiden karsinogeenisuusmäärät vaihtelevat. Ruotsissa tupakointi on prevalenssiltaan maailman pienintä ja osasyynä voi olla nuuskan käyttö. Nuuskan terveysvaikutukset ovat vähäiset verrattuna savukkeisiin ja nuuskan limakalvokarsinogeenisuus on kyseenalainen. Pääkirjoituksessa ollaan sitä mieltä, että nuuska sopii hyvin tupakasta vieroitukseen, vaikka maailmalla on myös epäilty, että ruotsalainen nuuska voi johtaa kasvavaan nikotiiniaddiktioon.

Robert Paul

Lyhyesti: Influenssarokote turvallinen myös keuhkosairauksista kärsiville

Influenssarokotetta suositellaan kroonisista keuhkosairauksista kärsiville. Potilaat ovat huolissaan siitä, voiko rokote sinänsä pahentaa perussairautta. Brittein saarilla tehty tutkimus (n = 12 000, mukana 432 GP:tä) poistaa osaltaan tätä huolta: iäkkäiden ongelmat astman ja COPD:n suhteen (mm. oraalisen steroidin tarve) lisääntyivät vain rokotepäivänä, mutta kahden viikon seurannassa ei lisääntynyttä riskiä ollut. Turvallisuus ei siis noussut probleemaksi; sen sijaan rokotuksen peitto sille suositellussa väestönosassa oli vain 40 %. Rokotteesta todennäköisesti hyötyviä tulisikin Englannissa kannustaa edelleen rokotteen ottamiseen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisesta stressistä masennusta yksinhuoltajille

Yksinhuoltajaäidit ovat tavallista useammin masentuneita. Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin syitä tähän tutkimalla yksinäisten ja tuettujen äitien välisiä eroja psyykkisessä sairastavuudessa. Molemmissa ryhmissä äideillä oli alle 16-vuotiaita lapsia, mutta tuetuilla äideillä oli perhekunnassaan itsensä lisäksi ainakin yksi aikuinen. Yksinäisillä oli kaikkia psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin tuetuilla äideillä ja muilla naisilla; myös masennusta noin kolminkertainen määrä. Yksinhuoltajuuden vaikutus kuitenkin hävisi, kun analyyseihin otettiin mukaan saatavilla olevan aineellisen ja sosiaalisen tuen puute sekä elämänmuutosten runsaus. Avio- ja avoerojen seurauksena yksinhuoltajaksi päätyminen merkitsee monitasoista sosiaalista huono-osaisuutta ja riskiä mielenterveyden häiriöihin.

Raimo K.R. Salokangas

Kortikosteroidikuurit astman pahenemisvaiheiden hoidossa

Aikuisten astman pahenemisvaiheita voi hoitaa suurentamalla inhaloitavan kortikosteroidin annostusta. Silti tablettimuotoista steroidihoitoa tarvitaan edelleen, ja hoitoonsa hyvin osallistuva potilas oppii käyttämään kuureja ominkin avuin. Lyhytaikaiseen hoitoon ei liity olennaisia haittoja, ja kuurin voi yleensä lopettaa ilman annostuksen asteittaista pienentämistä. Uudet yhdistelmävalmisteet ovat yleistyessään kuitenkin muuttamassa pahenemisvaiheen hoidon periaatteita.

Tuomo Kava

Lihavuuteen uusi fysiologinen hoito?

Suolen seinämästä erittyvä peptidihormoni (PYY3-36) näyttää säätelevän hypotalamuksen kautta ruokahalua. Juuri julkaistu brittiläinen lumekontrolloitu vaihtovuoroinen tutkimus osoitti, että 90 minuutin kestoinen PYY3-36 infuusio vähensi lihavien henkilöiden ateriakaloreiden määrää n. 30 % 24 tunnin ajan. Tutkijat odottavat löydöstä hoitoa miljoonille ylipainoisille ja laajemmat kliiniset tutkimukset on käynnistetty. Aine voitaneen antaa päivittäin ruiskeina insuliinin tavoin. Hoito tarvitsee tuekseen myös dieettiä. Runsaskuituinen ravinto näyttäisi myös lisäävän PYY3-36:n vapautumista suolen seinämästä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hormonikorvaus-hoidosta kansainvälinen kannanotto

Edinburghin Royal College of Physicians kutsui koolle hormonikorvaushoidon asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Asiantuntijat päätyivät toteamaan, että hormonikorvaushoidon edut ovat riskejä suuremmat naisilla, jotka kärsivät menopaussioireista, mutta näyttöä ei ole hoidon eduista ajatellen osteoporoosia, sydänsairauksia tai Alzheimerin tautia. Konsensuskannanoton mukaan korvaushoito lievittää varsin tehokkaasti menopaussiin liittyviä vasomotorisia oireita, mielialan muutoksia ja unettomuutta, ja nämä edut ohittavat korvaushoitoon liittyvän pienen absoluuttisen riskin rintasyöpään, sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030