Lääkekorvauksista päätöksiä nopeammin

Suomen on muutettava lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevaa menettelyä. EY-tuomioistuimen päätöksen mukaan suomalainen käytäntö päätettäessä lääkkeiden erityiskorvattavuudesta rikkoo EU:n avoimen hallinnon periaatteita. Suomi ei myöskään noudata annettuja määräaikoja.

Muutoksia merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvauksiin

Eräiden valtioneuvoston asetuksen mukaisten, vain erillisselvityksen perusteella korvattavien 'merkittävien ja kalliiden lääkkeiden' korvattavuudessa on kevään ja alkukesän aikana tapahtunut muutoksia.

Pekka Koivisto

Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskukselle etsitään paikkakuntaa

Puolustusministeriö on käynnistänyt jatkoselvityksen puolustusvoimiin perustettavan Kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen keskuksen mahdollisista sijaintipaikkakunnista.

Harri Vainio Työterveyslaitoksen pääjohtajaksi

LKT, professori Harri Vainio on nimitetty Työterveyslaitoksen pääjohtajaksi marraskuun alusta alkaen, jolloin nykyinen pääjohtaja, professori Jorma Rantanen jää eläkkeelle.

Bipolaarinen depressio - samat masennusoireet, eri hoito

Depressio nousi viime vuosikymmenellä ennennäkemättömän huomion kohteeksi. Samaan aikaan masennuslääkkeiden määrääminen alkoi yleistyä voimakkaasti. Viime vuosina tämä prosessi on jatkunut siten, että mielialahäiriöiden erilaiset merkittävät alaryhmät nousevat esiin. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön (aiemmin maanis-depressiivinen psykoosi) on vihdoinkin alettu kiinnittää huomiota, jota se olisi kyllä ansainnut jo aiemminkin.

Erkki Isometsä

Keuhkopoliklinikkapotilaan tupakasta vieroitus ryhmäohjauksen avulla

Erikoissairaanhoidossa tulisi tupakkavieroituksen olla keskeinen osa tupakoivien potilaiden sairauden hoitoa. Tupakointiin puuttuminen on kuitenkin usein riittämätöntä tai vieroitus jää erikoissairaanhoidossa kesken. Artikkelissa kuvataan tupakoivien, pitkäaikaista keuhkosairautta sairastavien ryhmävieroituksen onnistumista. Kuuden viikon vieroitusjakson aloitti 32 potilasta, joista vuoden kuluttua tupakoimattomana oli pysynyt kymmenen. Ryhmävieroituksessa voidaan yhdistää intensiivinen ohjaus, yksilöllisesti räätälöity nikotiinikorvaushoito ja ryhmädynamiikan vaikutukset. Ryhmän vetäjän rooli on keskeinen ryhmädynamiikan onnistumiselle.

Kirsi Laasonen, Tuija Kolu, Maija-Riitta Pitkänen, Aarne Lahdensuo

Keuhkoahtaumatauti, astma ja uniapnea

Keuhkoahtaumatauti, astma ja obstruktiivinen uniapnea ovat yleisiä kansantauteja. Keuhkoahtautumataudissa ja astmassa keskeinen ongelma on palautumaton tai palautuva alempien hengitysteiden ahtauma ja potilaat oireilevat pääasiassa päiväaikaan, tärkeimpinä oireina yskä ja hengenahdistus. Obstruktiivinen uniapnea on tärkein unenaikaisista hengityshäiriöistä ja se aiheuttaa yöaikaisten oireiden lisäksi myös päiväaikaisia oireita, tärkeimpänä väsymys ja pakonomainen nukahtelutaipumus. Sairauksien yleisyyden takia henkilöllä voi olla sekä uniapnea että keuhkoahtaumatauti tai astma. Ainakin teoreettisesti voidaan myös ajatella, että nämä sairaudet liittyvät toisiinsa.

Paula Maasilta

Norovirukset - hygienian haaste?

Syksyllä 2002 lähes koko pohjoiselle pallonpuoliskolle levinneet poikkeuksellisen laajat kalikivirusepidemiat kiinnittivät huomiota myös Suomessa. Mm. Yhdysvaltojen risteilyalusten runsaslukuiset, sitkeät epidemiat esiintyivät usein uutisissa. Nämä erittäin yleiset ihmisen taudinaiheuttajat tunnistettiin vasta viime vuosisadan lopulla ja virallisen nimikkeistönsä ne saivat vasta viime vuonna. Nyt ihmisen kalikivirukset luokitellaan kahteen sukuun: noro- ja sapovirukset. Näistä nimenomaan norovirukset (entisiltä nimiltään PPV, SRSV, Norwalkin kaltaiset virukset) ovat osoittautuneet ripuliepidemioiden aiheuttajiksi.

Carl-Henrik von Bonsdorff, Leena Maunula

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson lääkehoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson diagnostiset kriteerit ovat samat kuin yksisuuntaisessa masennusjaksossa, vaikka kliinisessä taudinkuvassa on ryhmäkohtaisia eroja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoitoa on tutkittu vähemmän kuin maniavaiheen hoitoa tai ylläpitohoitoa. Masennusvaiheen lääkehoito toteutetaan aina mielialaa tasaavaa lääkettä, ensisijaisesti litiumia tai lamotrigiinia, käyttämällä. Jos masennuslääkettä tarvitaan, sitä käytetään normaaliannoksella, mutta lyhytkestoisesti.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Antitromboosihoidosta ei hyötyä laskimosiirteiden pallolaajennuksessa

Vanhojen, rappeutuneiden laskimosiirteiden pallolaajennushoito on ollut toimenpidekardiologien painajainen. Niinpä glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaajiakin on käytetty varsin paljon pallolaajennustoimenpiteiden yhteydessä, vaikka näyttö hyödystä on ollut kyseenalainen. Viiteen satunnaistettuun tutkimukseen perustuva meta-analyysi osoitti nyt, että kuolleisuus on laskimosiirteiden hoidon yhteydessä yli kaksinkertainen tavalliseen pallolaajennukseen nähden, eikä tämä antitromboottinen hoito vaikuttanut siihen lainkaan. Onneksi toimenpiteen turvallisuutta voidaan nykyään parantaa mekaanisten embolisaatiota estävien laitteiden avulla.

Juhani Airaksinen