Kirjoittajat vastaavat

Professori Raimo KR Salokangas kiinnittää huomiota hyvin tärkeään asiaan eli terveydenhuollon, tässä tapauksessa masennuspotilaiden avohoidon, kustannuksiin. Hän päätyy artikkelimme tulosten perusteella arvioimaan, että naisten hoito maksoi noin 50 % enemmän kuin miesten hoito. Lääkehoidon kustannusten osuus oli vain noin 5-6 % luokkaa. Hänen johtopäätöksensä, että miesten masennuksen hoito tulee halvemmaksi kuin naisten hoito, koska miehet käyttävät hoitosuhdekäyntejä vähemmän kuin naiset, jättää huomiotta joitakin tärkeitä seikkoja.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Heikinheimon housut pelastivat terveyteni

Kun väestö vanhenee, niin osteoporoosi ja sen myötä mm. erilaiset luunmurtumat lisääntyvät. Näistä ikävin lienee reisiluun kaulan murtuma. Ei liene kaukana aika, jolloin yötä päivää toimivat colluinfraktuurapoliklinikat operoivat murtuneita reisiluunkauloja, eli ovat eräänlaisia huoltoasemia pelkästään tässä tarkoituksessa. Ja mitä tulee osteoporoosin estämiseen, se on aika vaikeaa, koska estotoimet tulisi aloittaa jo nuorena. Kalkin, D-vitamiinin ja nykyisten uusien lääkkeitten avulla saadaan jonkin verran apua tilanteeseen, mutta ei kuitenkaan riittävästi.

Erkki J. Valtonen

Mainostamalla määrättyä lääkettä

En voi olla kommentoimatta Pekka Vuorian mielipidekirjoitusta geneerisestä lääkkeiden määräämisestä (SLL 11/2002, s. 1302). Hänen mukaan lääkkeen määrääminen geneerisesti murentaa liiaksi lääkärin kliinistä autonomiaa ja antaa sijan poliittiselle määräämiselle. Geneerinen lääkkeiden määrääminen olisi järkevää, koska samaa lääkeainetta sisältävien valmisteiden hinnoissa on huomattavia eroja ja halvimman vaihtoehdon valitseminen toisi säästöjä niin yhteiskunnalle kuin potilaillekin.

Lauri Vuorenkoski

Piteneekö aamukampa?

Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen uuden erikoislääkäritutkintoasetuksen mukaan kaikkien erikoistuvien lääkäreiden on suoritettava vähintään kuusi kuukautta terveyskeskuspalvelua. Tätä aiemmin oli erikoisaloja, joille erikoistumiseen ei kuulunut pakollista terveyskeskusjaksoa. Aiemmin pakkokeinoja oli käytetty orientoivan vaiheen yhteydessä, joka sekin hävisi jo ennen 1990-luvun puoliväliä.

Harri Hyppölä

Lääkäriliiton hallitus 21.3.2002: Yksityislääkärin asiat esillä

Hallitus käsitteli viime kokouksessaan yksityislääkärin edunvalvontaan ja palveluihin liittyviä asioita. Se keskusteli myös liiton roolista yksityisten terveyspalvelujen tuottajana tai välittäjänä. Hallitus päätti, että liitto ei ryhdy tuottamaan eikä välittämään yksityisiä terveyspalveluja. Tämä oli ollut myös liiton yksityissektorivaliokunnan näkemys.

Mika Vehkasaari

Lääkärien palkkatutkimus huhtikuussa!

Liiton hallitus on päättänyt, että lääkärien palkkoja ja ansioita selvitetään kyselyn avulla huhtikuussa. Se kohdistetaan kaikille liiton Suomessa oleville lääkärijäsenille, jotka eivät ole eläkkeellä. Kyselyjä lähetetään noin 15 000. Niiden viimeinen palautuspäivä on 19.4.2002.

Styrelsenytt 21 mars: Privatläkarfrågor i fokus

Vid sitt senaste möte behandlade styrelsen förbundets service till privatpraktikerna och bevakningen av deras intressen. Även förbundets roll som producent eller förmedlare av privata vårdtjänster var uppe till diskussion. Styrelsen fastslog dock att förbundet inte kommer att börja producera eller förmedla privata vårdtjänster. Också förbundets utskott för privatsektorn har intagit samma ståndpunkt.

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus 21.3.2002 Työterveyslääkärit-alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 7,0 %:lla 1.4.2002 lukien. Tällöin uusi palkka on 1 355 euroa viikkotuntia kohti vuodessa.

Kuntaliiton Timo Kietäväinen: Kuntien palvelutuotantoa uudistettava ennakkoluulottomasti

- Kunnan perustehtävä on järjestää kansalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä kunnallistekniikan peruspalvelut. Kunnan tulee järjestää palvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lähtökohta ei ole voiton tuottaminen, vaan julkisella rahoituksella tapahtuva palveluiden tasapuolinen turvaaminen koko väestölle asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, toteaa Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Mika Vehkasaari

STTK: Kansallisen terveysprojektin toteutus aloitettava jo ensi vuonna

- Terveydenhuoltopalvelujen kehittämiseen ei ole viime vuosikymmenen laman jälkeen osoitettu riittävästi rahaa eikä henkilöstöresursseja. Tilanne on ongelmallinen palvelujen käyttäjien ja alan henkilöstön kannalta, todetaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta. Se pitää tärkeänä, että ongelmiin haetaan ratkaisua valmistumassa olevassa kansallisessa terveysprojektissa ja sen toteuttaminen aloitetaan jo ensi vuonna.