Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

Virukset ja allergeenit vaikeuttavat yhdessä astmaa

Britit selvittivät varsin tavanomaista, mutta näin siitepölyajan koettaessa ajankohtaista ongelmaa: vaikuttavatko virusinfektiot ja allergeenit yhdessä vielä enemmän astmaa pahentavasti, siis onko vaikutus synergistinen luonteeltaan? Tutkimuskohteena oli 60 iältään 17-50-vuotiasta henkilöä, jotka lähetettiin sairaalaan astman vaikeutumisen vuoksi. Kullekin valittiin kaksi kaltaistettua verrokkia samasta sairaalasta: toisaalta niistä poliklinikkapotilaista, joilla oli stabiili astma, ja toisaalta niistä, joilla oli sairaalahoito tarpeen muun kuin hengitystieinfektion takia.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö Parkinsonin taudissa

Uskomuslääkinnän hoitomuotojen käyttöä neurologisissa taudeissa on tutkittu varsin vähän huolimatta siitä, että kroonista, invalidisoivaa ja etenevää neurologista tautia sairastava potilas voi olla hyvinkin altis kokeilemaan näitä hoitoja. Yhdysvalloissa vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat varsin merkittävä terveysteollisuuden haaran; sen kokonaismyynti vuonna 1997 oli 27 miljardia dollaria. Amerikkalaistutkijat selvittivätkin Parkinson-potilaiden vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kalaöljy ei auta skitsofreniassa

Avointen tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoista (ethyl eicosapentaenoic acid, EPA), joita on runsaasti mm. kalaöljyssä, on apua skitsofrenian oireisiin. Teoriassa nämä rasvahapot voisivat vaikuttaa suotuisasti hermojen sopukalvon fosfolipidimetaboliaan, jonka on oletettu olevan häiriintynyt skitsofreniassa. Ensimmäisessä asiaa tutkineessa kaksoissokkokokeessa pitkäaikaispotilaiden neuroleptihoitoon lisättiin 3 mg EPA:aa vuorokaudessa tai lumetta. Odotusten vastaisesti potilaiden oireiden muutoksissa ei ollut eroa hoitoryhmien kesken. Näyttääkin siltä, että ainakaan pitkään sairastaneilla skitsofreniapotilailla kalaöljylisästä ei ole apua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yli puolivuotiaalle maitoallergikolle soijaa

Maitoallergian hoitoviidakkoon on saatu suomalaisvoimin lisää kunnollista evidenssiä. Eliminaatio-altistuskokeessa lehmänmaidolle allergisiksi todetut turkulaisvauvat (n = 170, iän keskiarvo noin 7 kk) satunnaistettiin saamaan joko soijamaitoa tai herapohjaista hydrolysoitua korviketta. Lapsia seurattiin 2-vuotiaiksi. Seurannan aikana soijalle allergisoitui 10 % ja hydrolysoidulle korvikkeelle 2 %, herkistymistä tapahtui yhtä lailla IgE-välitteisessä ja ei-IgE-välitteisessä maitoallergiassa, mutta merkitsevästi enemmän niillä, joilla maitoallergian diagnoosi oli tehty alle 6 kk:n iässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

Geneeriset lääkkeet - uhka vai mahdollisuus?

Geneerisiä lääkkeitä eli samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä, mutta eri valmistajien tuottamia lääkkeitä koskeva keskustelu on jälleen käynnissä. Pontimena ovat toisiaan vastaavien valmisteiden hintaerot, jotka voivat olla useiden kymmenien prosenttien suuruisia. Niitä hyödyntämällä on mahdollista hidastaa lääkekustannusten nopeaa kasvua. Keskustelussa on kyseenalaistettu tuotteiden toisiaan vastaavuus potilaan lääkehoidossa ja kannettu huolta lääkeyritysten mahdollisuudesta tuottaa uusia lääkeaineita. Lääkäri joutuu ottamaan huomioon monia näkökohtia valitessaan rinnakkaisvalmistetta tai harkitessaan pitkä-aikaislääkityksen vaihtamista edullisempaan.

Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara