Biofilmin DNA on elävien bakteerien tuottamaa

Niin luonnollisilla kuin keinotekoisillakin pinnoilla kasvaessaan bakteerit tuottavat ympärilleen geelimäistä ainetta, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi auttaa bakteereita tarttumaan alustaansa ja tarjoaa niille suojan mikrobilääkkeiltä ja vasta-aineilta. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että biofilmissä kasvaminen on bakteerikasvun luonnollisin muoto. Veressä ja muissa nesteissä irtonaisina vaeltelevat bakteerit ovat biofilmin suojasta irronneita huono-onnisia yksilöitä, joiden kohtalo on tulla makrofagien tuhoamiksi.

Matti Viljanen

Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa

Apteekkien ja lääkärien yhteistyö - vain reseptien uusintaa?

Reseptien uusiminen on kautta aikojen ollut rutiininomaista ja huomaamatonta apteekin ja lääkärien päivittäistä yhteistyötä. Reseptien uusimisen sujuvuutta tai lääkityksen seurannan toteutumista ei ole kuitenkaan riittävästi pohdittu. Yhdessä sovitut toimintamallit voisivat vähentää reseptien rutiininomaista uusimista ja parantaa lääkehoidon hallintaa. Lääkityksen seurannan turvaavaa yhteistyötä voisi myös laajentaa mm. lääkeneuvontaan ja lääkkeiden käyttöön liittyviin ongelmakysymyksiin. Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan halua yhteistyöhön näyttäisi olevan, mutta ajanpuute ja rutiiniin tuudittautuminen estävät toiminnan.

Sanna Tiirikainen, Leena Lahnajärvi

Laihdutuslääke sibutramiini pois käytöstä Italiassa

Laihdutuslääke sibutramiini (Reductil, Abbott) on poistettu toistaiseksi käytöstä Italiassa. Lääke hyväksyttiin useimmissa EU-maissa noin vuosi sitten. Syynä Italian viranomaisen toimiin ovat noin 50 haittavaikutusilmoitusta ja kaksi kuolemantapausta, joiden epäillään liittyneen sibutramiinin käyttöön. Aine voi tunnetusti kohottaa mm. verenpainetta ja pulssia, eikä se sovi sydän- ja verisuonisairauksia tai psyykkisiä oireita poteville.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ibuprofeeni täytti 40 vuotta

Tulehduskipulääke ibuprofeeni syntetisoitiin 40 vuotta sitten, eli joulukuussa 1961, Britanniassa Bootsin lääketehtaassa. Kliinisiin tutkimuksiin aine saatiin vuonna 1966 ja markkinoille se tuli Britanniassa 1969. Vuonna 1983 aine pääsi ensimmäisen kerran myyntiin ilman reseptiä. Ibuprofeenin vuosijuhlasymposiumi järjestetään huhtikuussa Lontoossa. Aluksi ainetta käytettiin nykyisiin nähden melko vaatimattomilla, 100 milligramman vuorokausiannoksilla, mutta hyvin nekin tuntuivat tehoavan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Iäkkään naisen pitkittynyt hengenahdistus

67-vuotias nainen hakeutui 9.7. terveyskeskuksen ajanvarausvastaanotolle pitkittyneen hengenahdistuksen vuoksi. Potilaalla ei ollut tätä ennen diagnosoitu kroonisia sairauksia, hänellä ei ollut jatkuvaa lääkehoitoa, eikä hän tupakoinut. Hengenahdistus oli alkanut pari viikkoa aiemmin. Ahdistaminen oli ollut välillä poissa, mutta sitten sitä taas saattoi ilmetä pienessäkin rasituksessa kuten tiskatessa. Mielenharmiakin oli esiintynyt, ja lääkärin arvion mukaan sillä saattoi olla vaikutusta asiaan. Suvussa oli esiintynyt astmaa.

Pekka Koukkari, Pekka Mäntyselkä

Ehdimmekö varautumaan poikkeusoloihin?

Bhopalin kaupungissa Intiassa tapahtui vuonna 1984 onnettomuus Union Carbide -yhtiön hyönteismyrkkyä valmistavassa tehtaassa. Suuri määrä ilmaa raskaampaa metyyli-isosyanaattikaasua pääsi vapaaksi tehtaan ylivuotoventtiilin kautta. Oli yö ja kaasu ajautui tuulen mukana läheiselle slummialueelle. Ihmiset heräsivät silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireisiin ja pakenivat joukolla tuuleen suuntaan kulkevaa kujaa pitkin kaasupilven sisällä. Silmien voimakas ärsytys aiheutti voimakkaan luomispasmin, eivätkä he nähneet, mihin pakenivat. Onnettomuudessa kuoli yli 2500 ihmistä, pysyvästi invalidisoitui ilmeisesti kymmeniä tuhansia.

Risto Koskinen