Avoimuutta tutkimusmaailmaan

- Suomalaisella tutkimuksella on hyvä pohja ja vankka traditio. Viime ajat ovat kuitenkin osoittaneet, että maailma on kiusauksia täynnä, sanoi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve. Tutkijalääkärin etiikkaa pohdittiin tällä viikolla Helsingissä liiton seminaarissa.

Ulla Järvi

Alzheimer-potilaiden kuntoutuksesta alkaa laaja tutkimus Kuopiossa

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella alkaa Alzheimer-potilaiden laaja kuntoutustutkimus. Siinä selvitetään sopeutumisvalmennuksen ja varhaiskuntoutuksen vaikutusta potilaiden ja heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen. Tavoitteena on myös selvittää, voidaanko niiden avulla siirtää potilaan laitoshoidon alkamista. Tutkimuksen terveystaloustieteellisessä osuudessa selvitetään kuntoutuksen kannattavuutta.

Suvi Sariola

Koko perhe mukaan Lajusen vastaanotolle

Jyväskyläläinen terveyskeskuslääkäri Heimo Lajunen kutsuu potilaan mukana vastaanotolle toisinaan myös tämän puolison, koko perheen, potilaan ystävän tai vaikkapa isähahmon. Tapa on omaksuttu perhelääketieteen koulutuksesta, johon Lajunen on osallistunut puolentoista viime vuoden ajan.

Suvi Sariola

Raskauden painonmuutos lisää äidin rintasyöpäriskiä?

Kahteen suomalaiseen kohorttiaineistoon perustuvassa tutkimuksessa todetaan, että raskauden painonnousu ei näyttäisi olevan yhteydessä premenopausaaliseen rintasyöpään. Sen sijaan raskauden painonmuutosten osalta ylimpään kolmannekseen kuuluvilla naisilla oli noin 60 % suurempi riski sairastua postmenopausaaliseen rintasyöpään. Sinänsä ylipainon yhteys rintasyöpään on havaittu jo aiemmin, uusi näkökulma tutkimuksessa on altistuksen ajankohta ja sen merkitys. On mahdollista, että raskauden jälkeinen paino ja erityisesti postmenopausaalinen ylipaino selittävät löydöksen, jonka selvittäminen jatkuu uusissa kohorteissa.

Kymmenen vuotta opiskelleille jatkoaikaa potilastyössä

Yli kymmenen vuotta sitten opintonsa aloittaneet lääketieteen kandidaatit voivat jatkaa potilastyössä ensi vuoden elokuun loppuun asti.

Sairaanhoitopiirit uskovat yhteistyöhön

Sairaanhoitopiirit saivat kansalliselta terveysprojektilta tehtäväkseen parantaa erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa erityisvastuualueittain eli miljoonapiireittäin. Aikataulu on tiukka: suunnitelmat pitää toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden 2003 toukokuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä.

Suvi Sariola

Vatsaontelontähystyksestä napinläpikirurgiaksi

Nyt jo satavuotiaasta, alun perin gynekologien suosimasta vatsaontelontähystyksestä tuli varsinaisesti kirurgiaa vasta 15 vuotta sitten. Vuonna 1987 nimittäin poistettiin sappirakko ensimmäisen kerran tähystämällä (1). Sen jälkeen tekniikkaa on käytetty lukuisissa vatsaontelon leikkauksissa, koska sen on arveltu lieventävän potilaan kärsimyksiä, lyhentävän hoitoaikoja ja nopeuttavan potilaan paluuta työhön. Samanaikaisesti leikkaustekniikat ovat monipuolistuneet (2). Valtaisan uutisvyöryn sekä toimenpiteiden ylivoimaisen haluttavuuden takia tähystyskirurgiaa alettiin hyvin pian arvostaa uuden ajan huippukirurgiana. Innostus syttyi jo vuosia ennen kuin riittävän painavia tieteellisiä perusteita tekniikan hyvistä - tai huonoista - puolista oli vielä julkaistu (2).

Pekka Leinonen

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen