Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Pekka Puska på WHO globaliserar Nordkarelenprojektet

Professor Pekka Puska är numera direktör på Världshälsoorganisationen (WHO) i Genève och leder avdelningen för hälsopromotion och prevention av icke-smittsamma sjukdomar. Det innebär att de ytterst positiva lärdomarna från Nordkarelenprojektet som först tillämpades i hela Finland med mycket gott resultat nu även tillämpas globalt.

Åke Landquist

Taittovirhekirurgian puutteellinen hoitotulos potilasvahinkona

Taittovirheestä johtuvaa toiminnallista haittaa voidaan korjata sankalaseilla, piilolaseilla tai leikkauksella. Leikkaus ei ole välttämätön näkökyvyn takia ja sen hyväksyttävyys hoitokeinona perustuu siihen, että on lääketieteellisesti arvioiden mahdollista korjata taittovirhettä leikkauksella. Se, mitä hoitokeinoa kulloinkin käytetään, perustuu potilaan valintaan. Potilaan halutessa taittovirheen leikkaushoitoa odotukset hyvästä hoitotuloksesta ovat yleensä huomattavat. Kuten kaikkiin toimenpiteisiin, myös taittovirhekirurgiaan liittyy riski, että tavoiteltua hoitotulosta ei kokonaan saavuteta tai että hoito johtaa jopa lähtötilannetta huonompaan tulokseen. Tällöin potilas saattaa haluta paitsi hinnanalennusta toimenpiteen suorittajalta, myös vahingonkorvausta potilasvahinkolain perusteella.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kohti postmodernismia - ja sen yli

Modernin lääketieteen positivistista, rationalistista ja teknologista lähestymistapaa on arvosteltu siitä, että se unohtaa terveyden ja sairauden sosiaalisen ulottuvuuden ja parantamisen taidon. Toimisiko postmodernistinen teoriapohja paremmin lääketieteessä?

Pekka Leinonen

Sata äänilevyä rintataskuun

Uusi MP3-soitin sisältää monia toimintoja pienessä kotelossa. Laitteeseen voi tallettaa myös tietokoneen huoltoon tarvittavat ohjelmat.

Erkki Karjalainen

Väyläkartta virtuaalisen terveydenhuollon karikoihin

Tämä kirja on tietolähde niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään ja parantamaan terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. Kirjoittajilla on sekä käytännön kokemusta että asiantuntemusta Internetpohjaisista terveydenhuoltopalveluista, telelääketieteen ja sähköisten terveydenhuoltoalan kehittämisprojekteista ja alan tutkimustyöstä. Toistaiseksi on terveydenhuollon ammattilaisilta puuttunut vielä perusteos, jossa kerrotaan mihin kaikkeen informaatioteknologiaa voidaan soveltaa ja mistä pitäisi aloittaa. Näin ollen terveydenhuollon hallinnossa tai ammatissa toimivat, telekommunikaatio- ja teknologia-asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat voivat hyötyä kirjan tiedoista.

Kari Harno

Vastine Pirkko Ruopille ja Juhani Nuutiselle

Pirkko Ruoppi ja Juhani Nuutinen kertoivat tärkeässä katsausartikkelissaan (SLL 11/2002, s. 1263- 1267) hengitysteiden tukkeutumisen tavallisimmista syistä ja toimintalinjoista hätätilanteissa.

Jaakko Kivisaari

Kirjoittajat vastaavat

Kiitokset kollega Jaakko Kivisaarelle artikkeliamme koskevista kommenteista.

Pirkko Ruoppi, Juhani Nuutinen

Miesten masennuksen avohoito maksaa vähemmän kuin naisten?

Kuopion yliopiston tutkijat Viinamäki ja kumppanit julkaisivat mielenkiintoisen masennuspotilaiden avohoitoa koskeneen artikkelin (SLL 7/2002 s. 747-750). Sen päätulos oli, että miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennuksesta yhtä hyvin. Tutkimuksen painoarvoa lisää sen suhteellisen pitkä (24 kk) seuranta-aika. Kyseessä oli naturalistinen seurantatutkimus, joten se kuvaa todellista hoitokäytäntöä myöskin paremmin kuin kontrolloidut tutkimusasetelmat.

Raimo Kr Salokangas