Hälso- och sjukvårdsdebatten i riksdagen

Centerns riksdagsgrupp framförde nyligen en interpellation om medborgarnas rätt att få läkarvård. Interpellanterna hävdade att den offentliga vården hamnat i en kris som kontinuerligt förvärras och anförde som exempel att bristen på läkare är skriande, att köerna till specialiserad vård är orimligt långa och att hälsostationer tillfälligt tvingats stänga. Rätten till läkarundersökning och -vård förverkligas inte på det sätt som avses i lagstiftningen.

Taito Pekkarinen

Lääkärimatrikkeli tarvitsee jokaisen lääkärin tiedot

Jokaisen Suomessa valmistuneen sekä toimivan lääkärin tiedot kootaan joka viides vuosi julkaistavaan Lääkärimatrikkeliin. Matrikkeli toimii parhaimmillaan lääkäreiden kattavana tiedostona palvellen sekä virkaa hakevan lääkärin esittäytymisenä että tietolähteenä, kun joku haluaa tutustua tietyn lääkärin portfolioon. Matrikkelista löytyy myös tärkeää tietoa laitoksen tai yhteisön historiikin laatijalle ja se toimii koko lääkärikunnan identiteetin ylläpitäjänä ja rakentajana.

Olli Meretoja

Nuorten väkivaltakulttuurista tarvitaan lisää tietoa

Nuorten pahoinvointi, väkivaltaisuus ja henkirikokset askarruttavat monien eri alojen tutkijoita yhteiskuntatieteilijöistä, oikeustieteilijöihin ja psykiatreihin. Jos erilaiset näkökulmat nuorten ongelmiin yhdistettäisiin, voitaisiin ilmiöstä ehkä saada tarkempi kuva.

Suvi Sariola

Lääkärit eivät selvitä riittävästi syöpäpotilaan väsymystä

Monet syöpäpotilaat tuntevat voimakasta väsymistä, joka ei mene ohi lepäämällä normaalisti. Potilaan on vaikea keskittyä asioihin, ja useat arkirutiinit tuntuvat hänestä ylivoimaisilta. Tästä oireesta käytetään nimitystä fatique eli hoitoväsymys. Syövän hoidot eivät vaikuta vain siihen paikkaan, jossa kasvain sijaitsee. Hoito vaikuttaa myös terveisiin kudoksiin, ja siitä saattaa tulla yksilöllisiä haittavaikutuksia.

Ulla Toikkanen

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Tuoreen suomalaistutkimuksen (Circulation online, March 11, 2002) mukaan makrolidiryhmän antibiootti, klaritromysiini (500 mg tabletti päivittäin), paransi epästabiilia angina pectorista potevien tai tuoreen non-Q-sydäninfarktin saaneiden potilaiden ennustetta. Kolmen kuukauden hoidon aikana mahdollisen seuraavan sydän-verisuonitapahtuman (kuolema, sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris tai aivoinfarkti) vaara keskimäärin puolittui lumeryhmään verrattuna. Aiemmissa tutkimuksissa lähtökohdat ovat olleet erilaiset, eivätkä tuloksetkaan yhtä hyvät. Stabiilia sepelvaltimotautia sairastaneilla antibioottihoidon hyödyt ovat olleet vaihtelevia. Akuutin sepelvaltimotaudin kuukauden makrolidihoito puolestaan on ollut hyödyksi alkuun, mutta ei enää puolen vuoden kuluttua.

Pekka Leinonen

Julkisen terveydenhuollon palvelu entistä ystävällisempää

1 045:n Taloustutkimus Oy:n haastatteleman suomalaisen mielestä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa nykyisin ystävällisempää ja luotettavampaa palvelua kuin vuonna 1998. Kaikin muin mittarein arvioituna julkinen sektori kuitenkin sijoittui palvelutasoltaan kauaksi yksityisestä terveydenhuollosta, johon haastatellut olivat kaikista palveluista kaikkein tyytyväisimpiä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelutaso alitti kansalaisten tyytyväisyysmittarilla jopa pankkien ja postien palvelun. Yli puolet haastateltavista oli kokenut ongelmia julkisten terveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelun ammattitaitoisuudessa. Joka viides ei tosin osannut nimetä kokeneensa mitään erityisiä ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.

Duodecimin uusi pääsihteeri Ilkka Rauramo: Hyvässä järjestössä pyritään samaan suuntaan

- Parhaimmillaan järjestössä työskentelee ihmisiä, joilla on sama päämäärä. Yhteistyö etenee silloin selkeästi eikä ihmisten kesken pääse syntymään klikkejä tai kuppikuntia, jotka aina synnyttävät ristikkäisvetoa järjestön sisällä.

Ulla Järvi

Miksi Lontookin on hoitajalle houkuttelevampi kuin Helsinki?

- Kilpailu sairaanhoitajista on terveydenhuollon isoimpia ongelmia useissa maissa, sanoo Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton, ICN:n, puheenjohtaja Christine Hancock. Esimerkiksi Hollannissa on tänä vuonna ollut noin 7 000 hoitajan vajaus, ja Britanniassa arvioitiin toissa vuonna olleen 22 000 sairaanhoitajan paikkaa täyttämättä.

Ulla Järvi

Käytön nopea kasvu toi nimesulidin haitat esiin

Tulehduskipulääke Nimediä voi käyttää aiempaan tapaan huolimatta maanantaina voimaan astuneesta myyntikiellosta. Lääkelaitokselta korostetaan, että kielto koskee vain uusien hoitojen aloittamista. Jotkut lääkärit ovat jo ehtineet harmistua siitä, etteivät mielestään ole saaneet riittävän ajoissa tietoa mahdollisista vakavammista haitoista.

Kuivaa ruutia syöpään

Syöpäsolujen synty, kasvu ja kuolema on hurja proteiinien taistelutanner. Alan mielenkiintoiseksi sankariksi on viime vuosina aateloitu kasvunrajoiteproteiini p53. Se kykenee pysäyttämään esimerkiksi syöpägeenien käynnistämän solunjakautumisen ja tappamaan (apoptoosi) tuoreen syöpäsolun, villiintyneen isäntänsä (1). Tämän valkuaisen muuntunut rakenne (mutaatio) saattaa olla syöpäsolujen kurittomuuden syy. Nimittäin ainakin joka toisessa ihmisen kasvaimessa p53 on siten virheellinen, ettei tämä proteiini kykene enää sitoutumaan DNA:han ja säätelemään geenejä (1,2). Sen seurauksena mutantti-p53:a kertyy suuria määriä syöpäsoluun. Tällaisiin syöpiin eivät lääkkeetkään tahdo tepsiä (3), mutta olisi mahdollista, että jos mutantti-p53 pystyttäisiin palauttamaan taas toimintakykyiseksi, saataisiin aikaan huomattava syöpäsolujen tuhoutuminen - hoito syöpään (4,5). Keinoa on jo kehitelty (5,6); synteettiset p53:n loppupäätä muistuttavat peptidit ovat lannistaneet syöpäsoluja, mutta peptidit ovat vaikeita lääkkeitä.

Pekka Leinonen