Varhaisen sepelvaltimotaudin genetiikkaa

27.6.2001 Kuopion yliopisto

Laura Viitanen

Tyytymättömyyden hallinta terveydenhuollossa (pääkirjoitus 40/2001)

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön saattaa yllättäen soittaa ja esittää asiansa kiihtyneessä mielentilassa. Tällöin on syytä lopettaa muut työt ja ryhtyä aktiiviseen kuunteluun. Tietoa täydennetään kysymyksin. Myötätuntoa ja ymmärrystä osoittamalla etsitään rauhallista keskustelua ja pyritään selvittämään soittajan näkemys. Potilaan kertomuksen kuunteleminen ja ymmärtäminen eli narratiivisuus kuvaa tasokasta lääkärintyötä. Narratiivisen toimintatavan ydinsanoma on: ”Anna potilaan puhua, hän kertoo sinulle diagnoosin”. Kliinisessä oikeustutkimuksessa tämän periaatteen arvo korostuu.

Bioterrorismiin on varauduttava (pääkirjoitus 40/2001)

Nyt ollaan jokseenkin varmoja siitä, että bioaseita on paitsi Yhdysvalloissa myös ainakin Venäjällä, Irakilla ja japanilaisella Korkein totuus -lahkolla. Lisäksi huhujen mukaan Osama bin Ladenin ryhmä on hankkinut pernaruttobakteeriviljelmiä, eristää botulinustoksiinia ja viljelee sitä tuottavaa Clostridium-bakteeria (2). Eikä tässä kaikki: Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA on löytänyt peräti 25 maata ja 29 terroristijärjestöiksi luokiteltavaa joukkoa, joiden ”pyhänä” päämääränä on hankkia ja varastoida nyt biologisia aseita (http//:www.cia.gov).

Kansallinen terveydenhuollon ”pelastusprojekti" selvittää tulevaisuuden uhkia

– Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on asetettanut maan korkein poliittinen taho. Tehtävänä on laatia suunnitelma, jonka toteuttamiseen eri osapuolet sitoutuvat jopa tulevaa hallitusohjelmaa myöten, Huttunen sanoo.

Terveyden edistämistä tutkitaan yli 30 milj. markalla

Tällaisia ja kymmeniä muita kysymyksenasetteluja pohditaan seuraavat vuodet Suomen Akatemian käynnistämässä Terveyden edistämisen tutkimusohjelmassa. Mukana on kaikkiaan 16 hanketta, joita rahoitetaan reilulla 30 miljoonalla markalla.

Opioidiriippuvaisten lääkehoidoista muistio: Buprenorfiini-vieroitusta lisättävä

Jotta hoitoja kuitenkin olisi helpompi lisätä, työryhmä ehdottaa, että huomattavasti nykyistä useammalle terveydenhuollon yksikölle annettaisiin valtuudet aloittaa vieroitushoito buprenorfiinilla. Näitä yksikköjä olisivat sairaalat, terveyskeskukset, A-klinikat ja muut päihdehuollon avo- ja laitosyksiköt sekä vankiloiden terveydenhuollon yksiköt. Ehtona kuitenkin olisi, että yksikössä on näihin hoitoihin peruskoulutettu hoitotiimi ja hoidosta vastaava lääkäri. Koulutus olisi vähintään kolmen opintoviikon mittainen, ja hoidosta vastaavilta edellytettäisiin myös työharjoittelua.

Lääkäriliiton hallitus pohti paikallisen toiminnan kehittämistä

Arvot ovat kaiken toiminnan taustalla. Visio on tulevaisuuden kuva eli se, mihin liitto on menossa. Keskustelussa liiton arvoista nousi esille eettisyys, kollegiaalisuus ja korkea ammattitaito.

Mitä vikaa kansan terveydessä?

Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Elinajan odote on pidentynyt ja sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitukset ovat vähentyneet. Tänään suomalainen mies elää yli 74-vuotiaaksi ja suomalainen nainen yli 81-vuotiaaksi. Kansanterveyden suotuisa yleiskehitys ilmenee myös ihmisten subjektiivisissa kokemuksissa. Etenkin keski-ikäiset kokevat terveytensä aikaisempaa selvästi paremmaksi.

Jussi Huttunen

Var brister det i folkhälsan?

Finländarnas hälsa har under de senaste decennierna fortgående förbättrats. Den förväntade livslängden har ökat och det förekommer allt mindre begränsningar av funktionsförmågan orsakade av sjukdom. I dag lever den finländske mannen över 74 år och den finländska kvinnan över 81 år. Den allmänt gynnsamma utvecklingen av folkhälsan framgår också av människors subjektiva erfarenheter. I synnerhet personer i medelåldern känner sig nuförtiden betydligt friskare.

Jussi Huttunen

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa

Kantasolut kykenevät lisääntymään jakautumalla, ja oikeissa oloissa ne erilaistuvat kypsiksi toimiviksi soluiksi. Siksi niistä on mahdollista viljellä suuri määrä muovattavaa soluainesta, jolla voidaan kenties korvata sairauksien tuhoamia erilaistuneita soluja. Kantasoluja voidaan eristää monista lähteistä. Niitä löytyy aikuisen ja sikiön kudoksista, mutta monimuotoisimmin pystyvät kypsymään alkion kantasolut. Käyttökelpoisia alkioita saadaan nykyään koeputkihedelmöityksen ylijäämänä. Vajaan viikon ikäisen alkiorakkulan kantasolut voidaan suunnata kehittymään kaikenlaisiksi kypsiksi soluiksi, mutta aikuisen parinkymmenen erilaisen kantasolun mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Siksi juuri alkioiden kantasolujen tutkimus on tieteellisesti kiinnostavaa. Samalla tietysti herää keskustelua ihmisalkion käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista (1).

Pekka Leinonen