Elämäntapahtumat aiheuttavat naisille depressiota useammin kuin miehille

On yleisesti tunnettua, että elämäntapahtumat laukaisevat depressiota ja että depressio on naisilla yleisempää kuin miehillä. Selittyykö tämä sukupuoliero elämäntapahtumien erilaisuudella? Tätä tutkittiin yhdysvaltalaisesta väestöotoksesta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Vähentääkö verenpainelääkitys kykyä kokea positiivisia tunteita?

Vanhusväestön (77-99-vuotiaita) tutkimuksessa määriteltiin diastolinen (75-84 mmHg) ja systolinen (120-139 mmHg) verenpaine ja verrattiin niitä itse täytettävillä lomakkeilla mitattuihin mielialaoireisiin. Diastolinen hypotensio korreloi lievästi depressiivisyyteen, mutta voimakkaasti positiivisten tunteiden puuttumiseen. Systolinen hypertensio korreloi positiivisten tunteiden esiintymiseen, mutta verenpainelääkitys niiden vähäisyyteen. Ahdistuneisuuteen ja negatiivisten tunteiden esiintymiseen verenpaineella ei ollut yhteyttä. Tutkijat päättelevätkin, että hypotensioon saattaa liittyä positiivisten tunteiden vähäisyyttä, mikä on yksi osa depressiota, ja että verenpainelääkitys voi johtaa hypotensioon ja sitä kautta vähentää ihmisen kokemien positiivisten tunteiden määrää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoputkien sileän lihaksen proliferaatio on astmapotilaalla lisääntynyt

Australiassa tutkittiin soluviljelmässä 12 astmaatikon ja 10 verrokin keuhkoputkien sileän lihaksen solujen proliferaationopeutta. Astmapotilailla päivinä 3, 5 ja 7 todettiin verrokkeihin nähden merkitsevästi korkeammat solumäärät; eroa alkoi syntyä jo 24 tunnissa (p = 0,026). DNA:n virtaussytometriset analyysit osoittivat astmapotilaiden soluista enemmän olevan G2 + M-vaiheessa (p < 0,05). Tutkimus lienee ensimmäinen, joka osoittaa tämän, vaikka astmassa on tiedetty jo pitkään olevan osittain kyse sileiden lihasten supistumisesta, limakalvon inflammaation lisäksi.

Hannu Puolijoki

Sytokromi P450 -entsyymien merkitys lääkehoidossa

Yli 50 % länsimaissa käytössä olevista lääkkeistä metaboloituu pääasiallisesti sytokromi P450:n eli CYP-järjestelmän kautta. Tällaisen lääkkeen teho tai haittavaikutukset voivat olla yllättäviä, jos potilaalla on epänormaali CYP-aktiivisuus perinnöllisistä syistä tai ympäristötekijöiden vaikutuksen takia. Ympäristötekijöistä muut lääkkeet, luontaistuotteet tai ravinto voivat muuttaa CYP-entsyymien aktiivisuuksia.

Kari Laine

Sähköisen reseptin toteuttamista selvitetään

Kela ja Lääkelaitos ovat ryhtyneet selvittämään sähköisen reseptin toteuttamisedellytyksiä. Projekti on käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta.

Tutkittavan potilaan tietoinen suostumus - yhteydenotosta ensikäyntiin

Tutkimuspotilaan oikeudellisesta asemasta on tarkkoja säädöksiä, jotka kattavat hetken siitä alkaen, kun tutkimuspotilas allekirjoittaa suostumuksensa tutkimukseen. Millä toimilla ennen potilaan suostumusta lääkäri turvaa tutkimuspotilaan edut tämän osallistuessa kliiniseen lääketutkimukseen?

Robert Paul, Tero Laulajainen

Terveyskeskus- lääkärissäkäyntien syyt Suomessa

Terveyskeskuslääkärissäkäyntien syitä normaalina vastaanottoaikana kartoitettiin kahden viikon ajan 23 terveyskeskuksessa. Naiset kävivät lääkärin vastaanotolla lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Käyntisyyt vaihtelivat nuorimpien ikäryhmien korvan sekä hengityselinten sairauksista vanhimpien ikäryhmien verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Nuorilla miehillä käynnin syynä oli hyvin usein todistuksen saaminen ajokorttia, opiskelua tai asevelvollisuutta varten.

Heikki Pärnänen, Pekka Mäntyselkä, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S-Työterveyspalveluissa Helsingissä

Alkoholin suurkulutukseen ei ole maassamme puututtu sen kansanterveydellisen merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Stakes on kehittänyt työterveyshuollon käyttöön helposti toteutettavan mini-interventio-ohjelman, jota kokeiltiin S-ryhmän työterveysasemalla Helsingissä vuosina 1996-97. Ohjelma näytti epidemiologiselta kannalta toimivan hyvin ja sekä työterveyshuollon henkilökunta että potilaat suhtautuivat siihen myönteisesti.

Martti Kuokkanen, Juha Teirilä

Mikä on normaalia?

Ratkaistessaan asiantuntijana potilaan lääketieteellistä ongelmaa pitää lääkärin päättää onko potilaan kertoma vaiva oire taudista ja häneltä mitattu elimistön arvo normaali. Normaalius voidaan määritellä monella tavalla.

Matti Uhari

Lastenlääkärin hyllyyn kuuluva kirja

Tämä kirja on vanha ja tuttu, vaikka ilmestyykin nyt ensimmäistä kertaa Duodecimin kustantamana. Se on käsikirja, josta voi helposti tarkistaa esimerkiksi, montako milligrammaa kilolle tiettyä antibioottia annetaankaan. Kirjoittajia on kaikkiaan 26, ja heistä pääosa on oululaisia lastenlääkäreitä. Kirjassa on kolme osaa: Pediatrista farmakologiaa, Lääkeannostelu vastasyntyneille ja Lääkeannostelu imeväis-, leikki- ja kouluikäisille. Edelleen osat jakautuvat kappaleisiin, joita kirjassa on 21, mukaan lukien hyödylliset kaavat pinta-alan määritystä varten. Lopussa on aakkosellinen lääkeainehakemisto.

Minna Kaila