Mikä nyt neuvoksi?

Kevät ja kesä on lakkoiltu ja haettu keskitettyä sopimusta, eikä sitä syntynyt vieläkään. Poliitikot ja päättäjät ovat huolissaan neuvottelujärjestelmän murenemisesta, ei potilaitten perustuslaillisista oikeuksista ajanmukaiseen, laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen sairaanhoitoon. Valtio ja kunnat ovat vastuussa terveydenhuollosta olemassa olevin resurssein, jotka tulee suhteuttaa kansantalouden ja julkisen talouden tilaan. Onko näin tapahtunut?

Pirkko Valtola

Virtsarakkosyövän molekyylipatologiaa

25.5.2001 Turun yliopisto

Peter Boström

Telekonsultaatioiden sovellukset ja tekninen standardointi lääketieteessä

25.5.2001 Tampereen yliopisto

Heikki Lamminen

Iäkkäiden potilaiden valkean aineen signaalin-voimistumat ja aivoinfarktit magneettikuvauksessa

25.5.2001 Helsingin yliopisto

Riitta Mäntylä

Angiogeeniset kasvutekijät rintasyövän hormonaalisessa säätelyssä

25.5.2001 Turun yliopisto

Johanna Ruohola

Näkökulman vaihtaminen terapiakeskustelussa

25.5.2001 Helsingin yliopisto

Antti Mattila

Skvaleenin aineenvaihdunta ihmisen triglyseridipitoisissa lipoproteiineissa

26.5.2001 Helsingin yliopisto

Heikki Relas

Poikkeuslaki - terassifilosofointia vakavampi kysymys

Tunnetusti uutisköyhässä kesä-Suomessa lääkärien lakko käynnisti mielipiteenvaihdon lakon keskeyttämisestä lailla. Merkille pantavaa tässä keskustelussa on ollut, että siihen eivät osallistuneet ainoastaan lakon seuraamuksiin tuskaantuneet potilaat tai muut ns. kadunmiehet, vaan mielipiteitään halusi esittää myös liuta kansanedustajia, joiden työnä tämän maan lakien säätäminen on. Riippumatta lääkärilakon lehden tämän numeron ilmestymisen aikoihin saamista mahdollisista uusista käänteistä, kysymystä mahdollisuuksista rajata lakko-oikeutta tai lopettaa meneillään oleva lakko erityislailla on varmasti syytä pohtia kesäheittoja syvällisemmin.

Taito Pekkarinen

Frågan om en undantagslag är knepigare än man tror

Under sommaren råder vanligen nyhetstorka i vårt land, men nu har läkarstrejken framkallat en debatt om huruvida strejken kunde avbrytas lagstiftningsvägen. Kännetecknande för den här debatten har varit att den inte bara har engagerat mannen på gatan och många på strejken utleda patienter utan även en skock riksdagsledamöter, vilkas huvudsakliga uppgift ju är att stifta lagar i detta land. Oberoende av om konflikten då detta nummer utkommer har tagit en ny vändning eller inte så är det säkert motiverat att här litet djupare dryfta möjligheterna att begränsa strejkrätten eller att stoppa strejken med en speciallag.

Taito Pekkarinen

DNA on Midaksen kultaa

Näin uumoili Maurice Wilkins jo 1950-luvulla. Hän oli kiteyttänyt DNA:n ja jakoi Nobelin palkinnon Watsonin ja Crickin kanssa vuonna 1962. Mytologiassa Midas jähmetti ruoankin kullaksi koskettaessaan himoitsemaansa. Nyt ihmisen DNA aukeaa genomiprojektissa (1,2,3). Tiedämme enemmän, mutta olemmeko silti Midasta viisaampia?

Pekka Leinonen