Tutkija, sponsori ja tieteellinen totuus (pääkirjoitus SLL 37/2001)

Arvostettu tutkija voi vaikuttaa hoitokäytäntöihin vahvasti kotimaassaan ja joskus jopa maailmanlaajuisesti. Siksi hänen on helppo saada tutkimustyölleen ja sen tulosten esittämiselle tukea sekä julkisista varoista että kaupallisilta tahoilta. Ilmiö koskee erityisesti lääkkeitä, mutta myös monia muita hoitokeinoja, diagnostisia menetelmiä ja terveydenhuollon laitteita.

Havaintoja lääkärilakosta IV: Lääkärit ja Lääkäriliitto lakon jälkeen (pääkirjoirus SLL 37/2001)

Lakon aikana spekuloitiin ehkä kaikkein eniten mahdollisuudesta sopia lääkärien työehdoista nykyistä laajemmin paikallisesti. Vaikka nämä keskustelut eivät johtaneet mihinkään konkreettiseen lopputulokseen, paikallista sopimista on pidettävänä yhtenä mahdollisena tulevan edunvalvonnan kehityskulkuna. Asiasta eivät lääkärit tietenkään päätä yksipuolisesti, työnantajapuolen kommentteja asiasta ei juurikaan ole julkisuudessa näkynyt. Voisi kuitenkin kuvitella, että työvoiman saannin turvaaminen terveydenhuoltoon – miksei myös muihin julkisiin virkoihin – painaa neuvottelujärjestelmän kehitystä nykyistä hajautuneempiin ja sitä kautta joustavampiin ratkaisuihin. Toteutuessaan tämä kehitys vaatii Lääkäriliitolta uudelleen järjestäytymistä. On luotava rakenteet, jotka mahdollistavat alueellisen ja jopa työpaikkakohtaisen neuvottelutoiminnan. Nykyisen, keskeisten lääkäriryhmien varaan rakentuneen liiton päätöksentekojärjestelmän ja sitä palvelevan toimiston tehtäviä ja toimintatapoja on muutettava uutta tilannetta paremmin palvelevaksi. Ylisummaan voi arvioida, että niiden nykyinen keskeinen rooli neuvottelujen kulussa vähenee ja toiminta muuttuu paikallisaktiviteetteja tukevaksi. On kuitenkin muistettava, että keskustelua paikallisen ja keskittyneen sopimustoiminnan suhteesta on käyty koko nykymuotoisen virkaehtosopimusjärjestelmän olemassaolon ajan eikä ole realistista uskoa tässä asiassa kovin nopeisiin muutoksiin.

Lahden terveyskeskuslääkäreille ylimääräiset korotukset

Uuden lääkärisopimuksen mukaisten korotusten lisäksi maksettava Lahti-lisä vaihtelee noin 2 000 markasta noin 2 500 markkaan. Lisä tuli voimaan syyskuun alusta alkaen. Terveyskeskuksen ylilääkärin uusi peruspalkka on uuden lääkärisopimuksen ja Lahti-lisän jälkeen noin 24 600 markkaa, apulaisylilääkärin noin 22 600, terveyskeskuksen erikoislääkärin palkka noin 19 200 markkaa ja yleislääkärin noin 18 200 markkaa.

Helsinki aikoo purkaa lakon aikana syntyneet jonot ostopalveluilla

Jonojen purkamisesta ovat tehneet tarjouksensa mm. HUS, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Reumasäätiön sairaala, Orton, Mehiläinen sekä Eiran sairaala. Vastaukset tarjouspyyntöihin käsittelee ja potilasryhmät valikoi lääninlääkäri Arto Alanko, joka on vuoden loppuun asti virkavapaalla lääninlääkärin tehtävistä. Alanko aloitti työnsä viime perjantaina, jolloin tarjouksien jättöaika meni umpeen. Hallinnolliset päätökset asiassa tekee terveysviraston toimitusjohtaja Matti Toivola.

Kantelujen määrä nousussa

Kantelujen määrä on lisääntynyt koko 1990-luvun. – Vuonna 1993 kanteluja jäi TEO:n käsiteltäväksi 65, vertaa apulaisjohtaja Tarja Holi TEO:sta.

Lääketieteen johtavat lehdet Internetin kautta kehitysmaihin

Hanke liittyy YK:n pääsihteerin Kofi Annanin viime vuonna käynnistämään Health InterNetwork -projektiin. Sen tarkoituksena on terveydenhuollon palvelujen parantaminen tarjoamalla terveydenhuollon päättäjille, tutkijoille ja työntekijöille ajantasaista tietoa nettiportaalin kautta.

EU:n lääkelainsäädäntö aiotaan uudistaa ”perusteellisesti”

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 37/2001, s.3674-3676.

Luottamusmiesten huomio paikalliseen vääntöön

Liiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen totesi, että nyt voitaisiin mennä entistä enemmän vapaaseen palkanmuodostukseen.

Havaintoja lääkärilakosta III: Terveydenhuollon aliresursointi yleiseen tietoisuuteen?

Lääkärilakko oli pääosin jaksotettu avainlääkäriryhmien lakko. Tällä pirulliseksikin kutsutulla lakon rakenteella pyrittiin vähentämään lakkojärjestön menoja. Näin meneteltiin tietoisena siitä, että mallin työnantajalle aiheuttamat taloudelliset menetykset tulisivat olemaan totaalilakkoon verrattuna pienemmät, eli lakko ei välttämättä olisi kovin tehokas. Vaikka tätä kirjoitettaessa on vasta alustavaa tietoa joidenkin sairaaloiden todellisista menetyksistä, näyttää ilmeiseltä, että lakosta työnantajalle aiheutuneiden taloudellisten menetysten vähyys tulee yllättämään monet ja selittänee osaltaan lakon pitkittymistä.

Taito Pekkarinen

Reflexioner om läkarstrejken III: Blev vårdens resursbrist allmänt känd?

Läkarstrejken bestod i första hand av periodvis genomförda punktstrejker. Denna som det även hette djävulska uppläggning syftade till att minska kostnaderna för den strejkande organisationen. Strejkmodellen byggdes upp i medvetande om att även de ekonomiska konsekvenserna för arbetsgivaren skulle bli mindre än om strejken varit total och att den därför inte heller nödvändigtvis skulle vara särskilt effektiv. Då detta skrivs finns det visserligen bara preliminära uppgifter om sjukhusens ekonomiska förluster av läkarkonflikten. Det förefaller dock klart att förlusterna för arbetsgivaren varit överraskande små och att detta antagligen också förklarar att strejken drog så långt ut på tiden.

Taito Pekkarinen