Syövän täsmälääkkeet ovat jo käytössä

Puhuttaessa syövän solunsalpaajahoidoista syntyy helposti mielikuva kaljuuntuneesta potilaasta mittailemassa sairaalaosaston käytävää tippatelineeseen yhdistettynä. Näin useimmiten vielä onkin, muttei kuitenkaan enää aina. Syövän hoitoon on nimittäin saatu uusia spesifisiä lääkkeitä, joilla on vähän sivuvaikutuksia mutta erinomainen teho. Potilas ei välttämättä enää kaljuunnu, ei tarvitse tippapulloa eikä enää mittaile sairaalan käytäviä. Jopa käsite solunsalpaaja alkaa sopia näihin lääkkeisiin huonosti, sillä täsmälääkkeiden vaikutus jakautuviin normaalisoluihin, kuten luuytimen verisoluja tuottaviin soluihin, voi olla vähäinen.

Heikki Joensuu

Tampereella rakennetaan uudenlaista yhteistyötä mielenterveyden alueella Verkostot lähentävät viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä

Verkostoituminen on päivän sana myös mielenterveyden saralla. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä Tampereella syksystä 1998 lähtien, ja myös yliopisto on antanut verkostoitumishankkeelle oman panoksensa tutkimusyhteistyön muodossa. Hankkeen tavoitteina ovat paitsi kansalaislähtöiset, ihmisten tarpeisiin vastaavat toimintatavat myös avoimen keskustelun synnyttäminen eri osapuolten välille.

Ulla Toikkanen

Lisää henkilökuntaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kuntoutusopin dosentti Seija Talo otaksuu, että jokaisessa terveyskeskuksessa täytyisi olla lisää henkilökuntaa myös ennaltaehkäisevää työtä varten.

Kuntoutuksen tutkimus ei aina taivu luonnontieteen metodeihin

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta taitetaan peistä ajoittain terävästikin.

Ulla Järvi

Kuntouttava työtoiminta kohdistuu syrjäytyneisiin

Syyskuun alussa astui voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Laki velvoittaa kunnat ja työvoimatoimistot yhteistyössä laatimaan aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleelle ihmiselle. Samalla kunnat ovat velvollisia järjestämään suunnitelman mukaista kuntoutusta, jotta ihminen pääsisi taas takaisin työelämään.

Oletko sinä arvokas ihminen? Lääkärikin voi viihtyä työpaikallaan

Uupunut lääkäri tulee kalliiksi työnantajalleen. Hän otattaa tarpeettomia kokeita potilaasta, kirjoittaa liikaa lähetteitä ja pahimmillaan tekee taloudellisesti ja inhimillisesti mitattuna kalliita virheitä.

Ulla Järvi

Kiire ei saa karsia yhteisiä tuokioita

- Kun terveyasemalla on lähes jatkuva kiire, karsitaan ensimmäisenä pienistä tauoista. Kiireinen lääkäri jättää usein väliin lounastauot, kahvihetket ja muut epäviralliset juttutuokiot unohdetaan. Niin ei saisi käydä! sanoo hallintoylilääkäri Tuula Heinänen Espoosta.

Apuvälinepalvelu Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Apuvälineiden hankintaan käytetään Suomessa julkisia varoja selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1999 julkisen terveydenhuollon panostus apuvälineisiin asukasta kohti oli Ruotsissa yli kolminkertainen ja Norjassa viisinkertainen Suomen lukuihin nähden. Apuvälinealan kokonaismarkkinoiden arvo Suomessa oli 220 miljoonaa markkaa.

Marianne Jansson

Duodecimin ja Leiraksen koulutusyhteistyölle raamit

Espoossa viime viikolla järjestetty Miten jaksan terveyskeskuslääkärin työssä -seminaari oli lajissaan ensimmäinen. Seminaarin taustalta löytyvät Duodecim, maan lääketieteelliset tiedekunnat, Helsinkiä lukuunottamatta, sekä Leiras Oy.

Hinkuyskä yleistynyt

Hinkuyskätapaukset lisääntyivät Suomessa selvästi viime vuosikymmenellä. Laboratorioiden ilmoittamia varmoja hinkuyskätapauksia oli Kansanterveyslaitoksen mukaan viime vuonna 839. Laitos kuitenkin arvioi, että tapausten todellinen määrä on huomattavasti suurempi, koska vain osa tapauksista diagnosoidaan.