Selviytymisopas eräretkelle

Mikä saa ihmisen lähtemään luontoretkelle, jonka seurauksena saattaa olla altistuminen hengenvaaralle? Tähän kysymykseen en saanut vastausta lukemastani kirjasta. Mutta tämän kirjan luettuani saatan vastata myöntävästi, jos minua pyydetään retkikunnan lääkäriksi Andeille, Grönlantiin tai Suomi meloo -tapahtumaan.

Heljä Lotvonen

Kirja suomenruotsalaisesta speksiperinteestä

Kirja kertoo ruotsinkielisten lääketieteen opiskelijoiden järjestön, Thoraxin, speksiperinteestä. Speksi on musiikkinäytelmä, johon on itse laadittu käsikirjoitus sekä uudet sanoitukset yleensä tuttuihin, iskeviin melodioihin. Esityksen on oltava hauska ja viihdyttävä. Thoraxin speksit hyödyntävät perinteisesti jotakin historiallista henkilöä tai teemaa, käsitellen aihettaan säälimättömän lystikkäästi.

Sami Heistaro

Uutta tietoa suomalaisista lääkäreistä

Lääkäri 98 -tutkimus on tulossa raportointivaiheeseen. Tämä laaja kahdellekymmenelle lääkäri-ikäluokalle osoitettu kysely on suoraa jatkoa Nuori Lääkäri 88- ja Lääkäri 93 -tutkimuksille. Tutkimusryhmä on pysynyt taustaltaan samana koostuen Suomen Lääkäriliiton sekä Kuopion ja Tampereen yliopistojen tutkijoista. Projektin julkaisuluettelo sisältää yli 80 tutkimusraporttia, artikkelia tai abstraktia. Tutkimustuloksia on käytetty sekä lääkärikoulutuksen että terveyspalvelujen kehittämisen pohjana.

Santero Kujala

Ny kunskap om finländska läkare

Undersökningen Läkare 98 har nu kommit till rapporteringsskedet. Denna breda enkätundersökning som riktades till tjugo årsklasser läkare är en direkt uppföljning av undersökningarna Läkare 93 och Yngre läkare 88. Den grupp som verkställt undersökningen företräder fortfarande samma uppdragsgivare och består av forskare från Finlands Läkarförbund samt universiteten i Kuopio och Tammerfors. Projektets förteckning över publikationer upptar över 80 forskningsrapporter, artiklar eller sammanfattningar. Undersökningens resultat har utnyttjats som bas för utvecklingsarbete såväl i fråga om medicinsk utbildning som hälso- och sjukvårdstjänster.

Santero Kujala

Nuorten mielenterveyspalveluissa vakavia puutteita

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan yli 60 % alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyydestä aiheutuu mielenterveyden häiriöistä. Nuorten psyykkisistä häiriöistä aiheutuvat kustannukset johtuvat pääosin toimintakyvyn menetyksistä, eivät hoidosta. Onnistuminen nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisessa hoidossa ja kuntoutuksessa voi säästää merkittävästi kustannuksia ehkäisemällä kroonistumista ja pitkäaikaisia toimintakyvyn menetyksiä. Nuorten hyvä terveys on koko väestön tulevaisuuden turva.

Kari Pylkkänen

Teleradiologisen konsultaation vaikutus terveyskeskuksen potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon

Parkanon terveyskeskuksessa haluttiin selvittää, millainen vaikutus teleradiologisella konsultaatiolla on potilaan diagnoosiin ja hoitoon. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa lähetettiin TAYS:aan teleradiologiseen konsultaatioon sellaiset kuvat, joista haluttiin radiologin lausunto ja toisessa osassa kaikki yhden kuukauden aikana otetut kuvat. Kun radiologin lausuntoa verrattiin lähettävän lääkärin tekemään diagnoosiin, havaittiin että teleradiologinen konsultaatio muutti hoitoa noin 15 %:ssa tapauksista. Kirjoittajat suosittelevat teleradiologian käyttämistä varsinkin sairaanhoitopiirin reuna-alueilla, koska sen avulla voidaan lisätä potilaan turvallisuutta ja vähentää terveyskeskusten eriarvoisuutta palvelujen saannissa.

Timo Paakkala, Timo Kallio, Martti Kiuru, Matti Rajamäki, Juha Aalto

Nuorisopsykiatrian palvelut lisääntyneet mutta eivät riitä kattamaan suurta tarvetta

Nuorisopsykiatrian palvelujen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, vaikka nuorisopsykiatrian hoitojärjestelmä onkin sekä uudistunut että volyymiltaan kasvanut. Hoidon kysynnän kasvu näkyy esimerkiksi psykiatristen sairaalahoitopäivien määrän kasvuna. Huolestuttava piirre on hoitoon ohjautumisen sattumanvaraisuus: esimerkiksi syömishäiriöisen tai itsemurhaa yrittäneen nuoren hoitopaikkaa ei valita nuoren psyykkisen, vaan somaattisen tilan perusteella. Palvelujärjestelmän pirstoutuneisuus vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja heikentää niiden laatua. Nuorisopsykiatrista hoitoa on selvitetty sairaanhoitopiireille lähetetyllä kyselyllä sekä tarkemmilla haastatteluilla yhdessä sairaanhoitopiirissä.

Eila Laukkanen, Birgitta Hartikainen, Markku Luotoniemi, Kauko Julma, Veikko Aalberg, Kari Pylkkänen

Oftalmologinen seuranta klorokiinivalmisteita käyttävillä reumapotilailla

Klorokiinivalmisteita käyttävien potilaiden silmäseurannan tarpeellisuus on asetettu kyseenalaiseksi viime vuosina ilmestyneissä artikkeleissa. Nykyinen käsitys on, että klorokiiniretinopatia on äärimmäisen harvinainen, kun lääkityksessä noudatetaan annettuja suosituksia ja käytetään ensisijassa hydroksiklorokiinia. Lääkkeiden vaikutusmekanismi on edelleen epäselvä, mutta niiden tehokkuutta ja turvallisuutta on usein pidetty hyvänä verrattuna moniin muihin reumalääkkeisiin. Klorokiinivalmisteiden suosio reumatautien hoidossa on lisääntynyt etenkin yhdistelmähoitojen osana.

Kaisu Kotaniemi, Jukka Martio, Oili Kaipiainen-Seppänen, Maija Mäntyjärvi

Toiminnallinen unettomuus: teorioista hoitolinjoihin

Toiminnalliseksi eli psykofysiologiseksi kutsutaan sellaista unettomuutta, jonka syyksi ei todeta mitään ruumiillista tai psyykkistä sairautta. Kliininen unettomuus määritellään vain, jos koettuihin unettomuuden oireisiin liittyy päiväaikainen haittaava väsymys tai uupumus riippumatta unettomuuden voimakkuudesta. Toiminnallinen unettomuus on subjektiivinen eli henkilön oma kokemus huonosta nukkumisesta. Mielenterveyden ongelmiin liittyvää unettomuutta on vaikea erottaa toiminnallisesta unettomuudesta, vaikka unikliinikkojen kansainvälisessä konsensusmääritelmässä mielenterveyden ongelmat halutaan pitää erillään psykofysiologisesta unettomuudesta. Joka kolmas aikuinen suomalainen kärsii vähintään lievästä unihäiröstä. Unen häiriöistä ilmoittavan väestön osuus on Suomessa sama kuin niissä läntisissä teollisuusmaissa, joista luotettavaa epidemiologista tietoa on saatavilla.

Erkki Kronholm, Markku T. Hyyppä

Päihdeongelman vaikeuden arviointi kyselymittareiden avulla

Monia keskushermostoon vaikuttavia aineita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Yleisimpiä päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, amfetamiini, kannabis, kokaiini ja opiaatit. Käyttöön liittyvät ongelmat kärjistyvät, kun käyttö muodostuu pitkäaikaiseksi ja elämää hallitsevaksi. Riippuvuuden voimakkuuden on todettu ennustavan retkahduksen todennäköisyyttä, vieroituslääkityksen tarvetta ja tarvittavan hoidon intensiteettiä. Kun tiedetään riippuvuuden voimakkuus, voidaan hoidon suuntaa ja sisältöä kohdentaa ja tarkentaa. Tässä mielessä riippuvuuden voimakkuuden mittaamiseen kehitetyt kyselytestit voivat toimia kliinisen työskentelyn apuna.

Jaana Lepistö, Kaija Seppä